keskiviikko 5. elokuuta 2015

Ehdotuslista talouden remontointiin

- Yhteiskuntasopimus ja palkkojen sitominen vientialoihin. Palkanalennukset ovat utopiaa AY-liikkeen haluttomuuden vuoksi, joten on keksittävä muita keinoja edes sen 5% kustannuslaskun nipistämiseksi. Ilmassa pyörineet puheet muutosturvan lisäämisestä ovat positiivista, sillä se tuo työmarkkinoiden kohtaannon paranemista. En tiedä kuinka paljon tältä osin on mahdollista petrata tuloksia, mutta työmarkkinoiden koordinaatio-ongelmat ovat aina ongelmallisia joten niihin puuttuminen on hyvä asia. Villinä korttina esitän säännöllisen TUPO:n palauttamisen siten, että myös yrittäjät otetaan mukaan.

- Veroreformi, etenkin pääomatuloihin. Yhteisöveron polkeutuminen kohti nollaa verokilpailun vuoksi asettaa omat ongelmansa, aivan kuten EU:n nihkeä suhtautuminen Viron malliin, mutta on selvää että nykytilanne ei millään tavalla ole optimaalinen.

- Yrittäjien sosiaaliturvan uudistus. Yrittäjäksi ryhtymisen riskiä kasvatetaan tarpeettomasti asettamalla rajoituksia sosiaaliturvan saamiseen. Tämä on periaatteessa subventio valtion osalta yrittäjäriskin ottamiseksi, mutta onhan työttömyyskin mahdollinen riski palkansaajalle. Sitä paitsi, eikö yrittäjäriskin ottamisen kasvattaminen ole juuri sitä toivottua yrittäjyyden lisäämistä?

- T&K panostusten lisääminen. Israelissa panostukset T&K:seen ovat massiiviset suhteessa BKT:seen, kuin myös startupien tukeminen.

- Kokeilut sosiaaliturvatileillä esimerkiksi Liberan ehdotuksesta mallia ottaen ja perustulolla. Sosiaaliturva ja eläkejärjestelmä vaativat reformia hitaan talouskasvun, elinkeinorakenteiden rymisevän muutoksen ja väestön vanhenemisen vuoksi. 

- Leikkaukset ajoitettava usealle vuodelle kertarysäyksen sijaan. Talouspolitiikan arviointineuvosto on yksi tahoista, jonka mukaan leikkausten liian nopea tahti tuo hallaa talouskasvulle. Leikkaukset on tehtävä, se on selvää, mutta tarkoituksena ei ole ajaa Suomea uuteen taantumaan.

- Elvytys, kuten infran kunnostaminen. Tämä luo hyvää vastapainoa leikkausten kysyntäefekteille. Tuloveron laskeminen ajaa myös saman asian.

- Lisää asuntoja kasvukeskuksiin. Ainoat jotka hyötyvät liian pienestä asuntojen määrästä ovat vanhan asunnonomistajat, ja tämä hyöty tulee koko Suomen kehityksen kustannuksella. 

- Julkisen sektorin on otettava käyttöön rahoituspuskurit suhdanteita varten. Jos elinkeinorakenteen kapeus ei vähene, niin puskureiden kokoa on kasvatettava. Mallia voi ottaa Norjan öljyrahastosta.

- Matkailuun panostaminen, ehkä jopa valtion tukemisella. Suomen luonto on "luonnonvara", jonka käyttömahdollisuudet ovat hyvin ennustettavissa, toisin kuin monilla muilla talouden osa-alueilla. Tämän vuoksi valtion tuen kohtuullinen lisääminen on mielestäni perusteltua, kuitenkin metsä- ja kaivosteollisuus ja muut elinkeinomahdollisuudet huomioonottaen.

- Valtion osakeomistusten myyminen varsinkaan pilkkahintaan on lopetettava mahdollisimman pian. Esimerkiksi Sampo on tahkonut enemmän tuohta veronmaksajille mitä Nallelle. Ei lypsylehmää kannata teurastaa yhden paistin vuoksi. 

- On tehtävä selvitys valtion velkakaton säätämisestä perustuslakiin taloustilanteen normalisoiduttua. Mahdollisuus lisävelkaantumiseen on jätettävä vakavien taantumien ja kriisitilanteiden kohdalle, ehkä jopa suurella enemmistön hyväksynnällä eduskunnassa.

Lopuksi radikaali ehdotus sopan hämmentämiseksi - poistetaan PK-yritykset TES:in piiristä ja otetaan samalla joko käyttöön täysi perustulo, tai massiivisella velkaelvytyksellä toteutettu mahdollisimman suuren kotimaisen kerroinvaikutuksen omaava elvytysprojekti. Periaatteessa startupien massarahoitus ja kotimaisen verkkoturvallisuuden kehittämiseen panostaminen kävisivät tällaisiksi. Jos ei muuta keksitä niin rakennetaan vaikka useampi ydinvoimala sekä läjä biopolttolaitoksia ja ryhdytään viemään sähköä ulkomaille.