lauantai 10. tammikuuta 2015

Suomen taloustilanne on ankea ja ankeammaksi muuttuu

Ainakin jos mitään ei tehdä, mikä ei olisi mitenkään odottamatonta kun katsellaan suomalaisten poliitikkojen aikaansaannoksia. "Vanhan kaartin" eli Lipposen ja Niinistön siirryttyä pois hallitusvastuusta 2000-luvun aikana on tilalle tullut pelkkiä jakovarasta puhuneita törsääjiä. Tätä Kataisen, Urpilaisen, Heinäluoman, Vanhasen ynnä muiden kylvämää viljaa niitetään nyt. On tietenkin väärin syyttää koko tilanteesta pelkästään muutamia henkilöitä, demokraattisessa valtiossa heidät ovat valinneet äänestäjät ja heidän päätöksiään on valvonut media. Odotan innolla tulevien talous- ja yhteiskuntahistorioitsijoiden analysointia 2000- ja 2010-luvun poliittisista päätöksistä ja niiden taustalla vaikuttaneista motiiveista.

Jos Suomi tekee kuten viimeisimmän vaalikauden 2011-2015, eli ei yhtään mitään, niin edessä on Kreikan kohtalo jossa julkista sektoria leikataan ja veroprosentteja korotetaan rautaisemmalla kädellä mitä itse tekisimme. Samalla saisimme varmasti takaisin hurjimpien yksilöiden toiveiden mukaisesti oman valuuttamme, jonka devalvaatio toisi valtavan inflaation ja korotukset valtion euromääräiseen velkaan. Suomalaiset eivät oikeasti taida ymmärtää, että jos nyt ei tingitä hyvinvoinnista niin 10 vuoden kuluttua heillä ei ole varaa kuin halvimpaan ruisleipään sekä kaurapuuroon ja juusto on luksushyödyke. Nykyiselle sukupolvelle tulee varmasti olemaan kova shokki kun joka vuosi ei pääsekkään käymään ulkomailla ja reikäisille sukille ei ole varaa ostaa korvikkeita.

En ole yhtä kyyninen mitä useimmat tuomipäivän maalarit, mutta en ole mitenkään erityisen optimistinenkaan. Menetetty vuosikymmen tulee olemaan varsin mahdollinen tilanne. Tässä muutamia linkkejä mielenkiintoisiin aihetta käsitelleisiin kirjoituksiin:


Suomalaisprofessorit tekivät asiasta selvityksen, enkä ole itse vielä kerennyt lukemaan sitä, mutta tarkoituksena kuitenkin on: