perjantai 30. elokuuta 2013

Vanha kansanusko ja vasemmisto

Vanha kansa uskoi agraari-Suomessa vahvasti onnikonstanssiin, mikä oli uskomus onnen jakautumisesta yhteiskunnassa. Sen mukaan onnea oli vain rajattu määrä josta riitti kullekin tietty palanen, aivan kuten täytekakusta. Jos toiselle onnea suotiin enemmän, se oli itseltä pois. Jos naapurin lehmän tiedettiin tuottavan maitoa tavallista enemmän, vanha kansa ajatteli tämän tarkoittavan oman lypsykarjan tuotannon laskua. Onnikonstanssi johti kasvavaan kateuteen ja kiusanteon tekemiseen, mistä pääsiäisnoituus on yksi muoto. Noituudella näet uskottiin voivan vaikuttaa onnen jakautumiseen. En ole Suomen vanhaa historiaa lukiessa uskaltanut kertaakaan edes ajatella, kuinka suuria tehokkuustappioita taikuuden harjoittaminen ja sitä vastaan tehdyt torjuntayritykset ovat tuoneet kansakuntamme taloudelle, niin suuria ovat panostukset olleet ajallisesti. Pääsiäisaikaan saatettiin koko talo valjastaa navetan vahtimiseen, ja naapuritalojen kiertelevät trullit taas ovat käyttäneet vapaa-aikansa navetan vakoiluun sopivan livahtamishetken löytämiseksi. Vastaavat onneen vaikuttavat taikuudet ovat olleet arkipäivää maatalojen historiassa, millä on yritetty kasvattaa omaa onnea ja vähentää sitä muilta.


"Täytekakku"-ajattelu on tietenkin täysin sopimaton minkäänlaisen alkeellisenkaan taloustieteellisen ajattelun kanssa. Talous ei ole mikään kiinteä kakku tai nollasummapeli, se on jatkuvasti kasvava. Kasvu seuraa teknologian kehityksestä, sen hyödyntämisestä ja pääoman tai työvoiman lisääntymisestä. Uskoisin onnikonstanssiin pohjautuvan ajattelun syntyneen talouskasvun hitauden vallitessa. Ennen 1800-lukua ei talouden kehitystä voinut havaita oman eliniän aikana lähes lainkaan, ja suurimmat muutokset olivat lähinnä katovuosista johtuneita jyrkkiä pudotuksia. Tämä ajattelu on vallinnut Suomessa oletettavasti koko maanviljelyskauden, ja aina 1900-luvulle. Mitenkä niin 1900-luvulle?

Monet vanhan kansan uskomukset säilyivät elinvoimaisina kristinuskon leviämisestä huolimatta. Katoliset vaihtoivat haltiat ja henget pyhimyksiin, Ylijumala korvattiin Jeesuksella ja kansantarinoiden haltiat pirulla. Vasta 1800-1900-luvun taitteessa saatiin kitkettyä pois uskomukset pikkuväestä ym. selvästä pakanuudesta. Kuitenkin, onnikonstanssiin pohjautuva kakkuajattelu on voimassa vielä tänäkin päivänä ja elää esimerkiksi puheina perisuomalaisesta kateudesta. "Toisen onni on toisen epäonni", kuulostaako tutulta sananlaskulta? Kateutta on pidetty pitkään vasemmiston moottorina Suomessa. Talouspolitiikka on vuosikymmeniä pohjautunut ajatteluun jakamisesta, ei kasvusta. Olisiko vanhojen uskomusten onnikonstanssissa selitys vasemmistolaisen ajattelun suureen suosioon Suomessa?

sunnuntai 18. elokuuta 2013

Poimintoja taloustilanteesta

Euroalueen talouskasvun palaamisesta puhutaan, mutta Suomella ei mene aivan yhtä hyvin. Tässä muutama järjen ääni:


Ja varsinkin Kalle Isokallion haastattelu:

Jopa presidentti on yhtynyt arvostelijoiden joukkoon. Uudistuksille alkaa olla tarvetta.

maanantai 5. elokuuta 2013

Euroopan Unionin hyvät puolet

Nuorempana olin pahimman luokan eurofobi, enkä kannattanut mitään sen rakenteista. Suhtautumiseni Unioniin on kuitenkin muuttunut varsin käytännönläheiseksi, ja ajattelin tuoda esille EU:n hyviä puolia eurokriisin kevennykseksi.

- Vapaakauppa-alue. Norja ym. EU:hun kuulumattomat valtion joutuvat maksamaan miljardeja vuodessa, jotta ne voivat osallistua EU:n yhteismarkkinoille. Tämä jäsenmaksu pääsee unohtumaan monilta jotka kannattavat pelkkään ETA-alueeseen kuulumista tms. ratkaisua nykyisen EU-jäsenyyden tilalle.

- Ulkopoliittinen turva. Suomi ei valitettavasti kuulu Natoon(mistä varsinkin monet itävaltalaiset libertaarit ovat mielissään), minkä vuoksi EU:n tarjoama laiha ulkopoliittinen turva on parempi kuin ei mitään. EU on panostanut lukemattomia miljardeja pitääkseen eurojärjestelmän kasassa lähes pelkästään poliittisten syiden vuoksi, joten ulkopoliittisen uhan kääntyessä vakavaksi tällainen tuki on myös oletettavissa. Jos yhden euromaan eron tuoma poliittinen kasvojen menetys on liian suuri hyväksyttäväksi, niin entä sitten jäsenmaan sotilaallinen miehitys?

- Lakijärjestelmän standardointi. EU tuo meille paljon erilaisia pykäliä jotka ovat pahimmillaan hirveitä. Tästä huolimatta lakijärjestelmän yhtenäistyminen naapurimaissa lisää viennin helppoutta ja vähentää byrokraattisia kustannuksia. Yhtenäisemmän lakijärjestelmän tuomat säästöt olisivat mittavat, ja todennäköisesti korvaisivat suuren osan EU:n aiheuttamista kustannuksista.

EU ei ole täydellinen systeemi ja sisältää monia ongelmia, mutta haluan tuoda esille että tilanne ei ole mustavalkoinen.