tiistai 7. helmikuuta 2012

Vähän Kokoomuksesta, Kataisesta ja muusta

Olen laiska kommentoimaan ajankohtaisia asioita. SOPA-jupakka meni jo ja minulla on siihen sekä ACTA:an liittyvä kirjoitus vasta reservissä odottamassa. Tämän kerran päätin kuitenkin takoa kun rauta on vielä edes vähän kuumaa.

Talouselämässä annettiin varsin ylistäviä lauseita Kataisen johdosta Kokoomuksessa. Häntä verrataan Juho Paasikiveen Kokoomuksen suurmiehenä, joka on nostanut puolueensa ensimmäistä kertaa suurimmaksi ja joka pitää hallussaan sekä presidentin että pääministerin virkaa. Tämä on kuitenkin tullut kovalla hinnalla.

Katainen on menestyksestään paljon velkaa Niinistölle, mutta ei niin paljon kuin mitä Niinistö on Kataiselle. Katainen on piiskannut puolueensa keskustalaiseksi puolueeksi, ja häivyttänyt oikeistolaiset painotukset marginaaliin.

Ilman kokoomuksen muodonmuutosta ideologisesta puolueesta vaaliorganisaatioksi Niinistö tuskin voisi odottaa pääsevänsä Suomen valtioprotokollan ykköstehtävään. Katainen muistuttaa Paasikiveä siinä, että molemmat ovat realisteja. Paasikivi oli ulkopolitiikan myöntyväisyysmies ja ”tosiasioiden tunnustaja”. Katainen on poliittisen valtapelin realisti. Hän kokosi hallituksen, jossa kokoomus myöntyi pitkälle meneviin poliittisiin kompromisseihin saadakseen vasemmistopuolueet mukaan ministeristöönsä.
Kokoomus edusti 1900-luvulla Suomen kansallismielistä osaa, ja 90-luvulta eteenpäin taloudellista liberalismia. Kataisen johdolla noista molemmista on luovuttu, jotta päästäisiin suurimmaksi puolueeksi. Tästä kertovat paljon Kokoomuksen Toivotalkoot ym. vaalimainokset sekä nykyinen vasemmistolainen hallitusohjelma. Niinistökin piti savustaa ulos Kokoomuksen ytimestä 2007 vaalivoiton jälkeen, eikä spekuloitua hallituspaikkaa kuulunut. Viime vaaleissa Niinistö ei enää Kataisen mukaan lähtenyt, mutta suostui kuitenkin presidentinvaaleihin. Pakko kuitenkin kysyä, mitä ihmeen hyötyä on olla suurin puolue ja vallankahvassa, jos on luopunut alkuperäisestä ideologiasta siinä sivussa?

Mielestäni on varsin erikoista millä tavalla Kokoomus on luopunut täysin sisäpoliittisista ajatuksistaan ja sen sijaan lyönyt kaikki voimavaransa ajaakseen ulkopoliittista eurofiliaansa. Jee, ollaan pääministereitä ja presidenttejä, mutta silti valtio velkaantuu lähes kymmenen miljardin vuosivauhtia. Kokoomus ja demarit ajavat talouskriisin aikana vasemmistolaisempaa politiikkaa mitä Keskusta ja demarit nousukaudella. Eihän tämän näin pitänyt mennä?

3 kommenttia:

Miltton Friidman kirjoitti...

Itse asiassa Kataisen ja Niinistön (=Sale) kerrotaan olevan huonoissa väleissä.

Sikäli mitä olen Niinistöä kuunnellut, niin Niinistössä on vielä jäljellä sitä "old-right" -asennetta, joka on olennaista libertarismissa.

Katainen ja Niinistö tuntuvatkin edustavan kokoomuksen eri sukupolvia. Katainen edustaa vääristynyttä kapitalismia (crony capitalism), mutta Saulissa on vielä jäljellä sitä vanhaa kansallista kokoomusasennetta, jossa pitäydytään kansallisessa perspektiivissä, mutta joka ei tue sosiaalivaltiota, ainakaan liikaa.

Minulla oli aikomuksissa kirjoittaa "oikeiston petoksesta" samaan tapaan kuin mitä Ruukinmatruuna on kirjoittanut "vasemmiston petoksesta". Mielestäni tämän päivän oikeisto ansaitsee näpäytyksen. Ns. rehellinen kapitalismi on korvautunut vääristyneellä markkinataloudella.

Internet Mies kirjoitti...

Itse asiassa Kataisen ja Niinistön (=Sale) kerrotaan olevan huonoissa väleissä.

Yritin etsiä kirjoitukseen erästä Iltasanomien tai Iltalehden juttua, jossa kerrottiin Niinistön historiasta. Siinä oli kerrottu pääpiirteittäin Kataisen ja Niinistön riidoista sekä mm. tuosta viime vuosien jupakasta. Harmillisesti en kuitenkaan löytänyt sitä.

Katainen ja Niinistö tuntuvatkin edustavan kokoomuksen eri sukupolvia.

Olet oikeassa. Kokoomus on viimeisen vuosisadan aikana muuttanut paljon enemmän ohjelmaansa kuin esimerkiksi SDP, ainakin imagonsa osalta. Itsenäistymisen jälkeen kannatettiin monarkiaa, 30-luvulla oltiin vaaliliitossa IKL:n kanssa ja toisen maailmansodan jälkeen puolue oli kohtalaisen löyhä antivasemmisto ja antikekkoslainen oikeistopuolue. Tilanne alkoi muuttua lopulta 70-luvulla. Varmasti Edistyspuolueen ja sen seuraajien kannatus on liuennut Kokoomukseen ja vaikuttanut tätä kautta sen aatteisiin.

Minulla oli aikomuksissa kirjoittaa "oikeiston petoksesta" samaan tapaan kuin mitä Ruukinmatruuna on kirjoittanut "vasemmiston petoksesta".

Haha, niin olen minäkin. Tämä kävi mielessäni joskus Risto Ryti-bloggauksen aikoihin, mutten kuitenkaan tarttunut asiaan.
Kokoomuksen nykytilanteen idut kylvettiin suomettumisen aikana Ilkka Kanervan toimesta, kun hän ryhtyi heivaamaan puoluettaan neuvostomyönteiseksi ja harppomaan isoja askelia vasemmalle. Tämä kanervalaisuus kuitenkin loppui Iiro Viinasen ja Sauli Niinistön kauteen, mutta on ilmeisesti taas nostanut päätään kataislaisuutena. Rothbard on itse asiassa kirjoittanut kirjan nimeltä "The Betrayal of the American Right", joka käsittelee samoja ongelmia rapakon takana.

Miltton Friidman kirjoitti...

"Yritin etsiä kirjoitukseen erästä Iltasanomien tai Iltalehden juttua, jossa kerrottiin Niinistön historiasta. Siinä oli kerrottu pääpiirteittäin Kataisen ja Niinistön riidoista sekä mm. tuosta viime vuosien jupakasta. Harmillisesti en kuitenkaan löytänyt sitä."

-Tallenna aina jos näet hyvän jutun. Niin teen itsekin. Omassa uutisarkistossani on reilut 3500 uutisjuttua ja kirjoitusta. Kaikki koneen kovalevylle tallennettuna joko txt tai pdf muodossa.

"Tämä kanervalaisuus kuitenkin loppui Iiro Viinasen ja Sauli Niinistön kauteen, mutta on ilmeisesti taas nostanut päätään kataislaisuutena. Rothbard on itse asiassa kirjoittanut kirjan nimeltä "The Betrayal of the American Right", joka käsittelee samoja ongelmia rapakon takana."

-Ongelma lienee kunkin poliitikon henkilökohtaisessa moraalissa. Ns. idän vuosina poliitikko sai varmasti nostetta uralleen Neuvostoliitosta. Tänä päivänä Neuvostoliiton tilalla on EU. Katainen on mm. rampannut Bilderberg-kokouksissa viidenneksi eniten kaikista suomalaisista poliitikoista. Myös Stubbin juuret tuntuvat olevan enemmän EU:ssa kuin Suomessa.