sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Itävaltalaisen rahateorian eri osa-alueet

Monesti rahateoriasta keskustellessa tuntuvat varsin olennaiset ja tärkeät asiat menevän ristiin itävaltalaisessa teoriassa. Pieni selkeytys on siis tarpeen. Itävaltalainen rahateoria voidaan jakaa kolmeen (3) osa-alueeseen:

Taloussykliteoria. Itävaltalaisen taloussykliteorian (Austrian Business Cycle Theory, ABCT) mukaan suuri osa taloussykleistä aiheutuu rahamäärän muutoksen tuomista hintavääristymistä. Jos keskupankki laskee liikkeelle lisää rahaa pankkijärjestelmään, pankit lainaavat ne yrityksille ja tämä saa yrittäjät luulemaan uusien investointien olevan kannattavampia mitä aiemmin. Lisääntynyt investoiminen saa tuotantopanosten(työvoima, raaka-aineet) hinnat nousemaan, ja inflaatio paljastaa investointien olleen virheellisiä, mikä johtaa kuplan puhkeamiseen. Teorian yksityiskohdat eroavat eri versioissa, mutta ytimenä on keskuspankin luoman rahan ja luoton merkitys talouskuplien syntymisessä. Post-keynesiläiset ovat esittäneet samansuuntaisia ajatuksia, tosin vuosikymmeniä itävaltalaisten jälkeen.

Pankkiteoria. Valtaosa itävaltalaisista tuomitsee sekä keskuspankin että osittaiskassavaranto/vähimmäisvarantojärjestelmäisen pankkitoiminnan, eli fractional reserve bankingin (FRB). Molempia pidetään osasyyllisinä niin inflaatioon kuin taloussykleihin, ja lisäksi rothbardilaiset luonnonoikeusteoreetikot pitävät FRB:tä petoksena(rahojen luvataan olevan nostettavissa välittömästi, mutta osittaisten reservien vuoksi vain reservivaatimusprosentin mukainen määrä tallettajista pystyy tekemään tämän) ja siksi epäeettisenä. Ratkaisuna esitetään joko free bankingia tai minarkiassa määrättyä 100% reservivaatimusta, mutta molempien argumentoidaan tuovan sama lopputulos. Osittaisreservejä on vastustanut itävaltalaisten lisäksi 1900-luvun alussa ja puolivälissä joukko valtavirran taloustieteilijöitä, ja viime aikoina ainakin Suomessa talousdemokraatit sekä Zeitgeist-liike ovat "heränneet" osittaisreservien olemassaoloon. Kyseiset tahot markkinoivat asiaa "rahan valheena", mutta en tiedä ovatko talousdemokraatit nukkuneet aikoinaaan koulussa, sillä koko järjestelmän olemassaolo kuvattiin ja kerrottiin yhteiskuntaopin tunneilla varsin tarkasti sekä peruskoulussa että lukiossa, ja järjestelmästä puhuminen on varsin tavallista yliopistotason taloustieteessäkin. Kyse ei ole siitä etteivätkö ihmiset tiedä FRB:stä, sitä vain ei pidetä ongelmana.

Rahateoria, eli vaihdonväline. Itävaltalaiset eivät pidä nykyisestä fiat-paperirahasta. Syynä ovat inflaatio, ABCT ja valtion velkaantuminen.  Vaihtoehdoksi ehdotetaan yleensä joko kultakantaan sidottua fiat-rahaa tai legal tender-lakien poistamista, mikä tarkoittaisi vapautta käyttää rahana mitä tahansa eli vaikka Ruotsin kruunuja, kultaa tai luomumaitoa. Yleensä itävaltalaiset kannattavat legal tenderin poistamista, mutta pitävät kultakanta-fiatia taloustieteellisesti nykyjärjestelmää parempana.

Nämä ovat itävaltalaisen rahateorian kolme eri osa-aluetta. Lisäksi löytyy vielä liuta pienempiä alaosa-alueita, kuten pääoma-, korko- ym. teoriat sykliteoriassa. Jokainen näistä kolmesta sisältää myös taloustieteellisen puolen lisäksi historiallisen ja filosofisen kannan sekä tutkimuksen. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että jokainen osa-alue voi toimia erikseen. Esim. 1900-luvun alussa taloustieteilijät kannattivat 100% reservejä pankkijärjestelmään mutta kannattivat fiat-paperia, Milton Friedman 2000-luvulla piti ABCT:tä roskana mutta siirtyi vastustamaan Fediä ja kannattamaan free bankingia, sekä ABCT:tä voidaan soveltaa taloustieteeseen vaikkei kannataisikaan kultakantaa tai vapaita valuuttoja. Kaikkein tärkeintä on ehkä kuitenkin, että itävaltalainen rahateoria voidaan soveltaa myös sosiaalivaltioon. Tämä tarkoittaisi käytännössä piiloverotuksesta eli inflaatiosta ja velkaantumisesta siirtymistä rehellisempään suoraan verotukseen, mikä pienentäisi valtion törsäysmahdollisuuksia.

7 kommenttia:

Thomas Taussi kirjoitti...

Hyvä kirjoitus!

Olet nostanut esille saman tärkeän näkökulman, jota itsekin aina korostan: itävaltalainen rahateoria on universaali ja hyödyntämiskelpoinen sosiaalivaltiossakin. Yksi tärkeä kehityssuunta voisi olla itävaltalaisen talousteorian soveltaminen sosiaalivaltion järkeistämiseksi. Se voisi myös tuoda koulukunnalle mainetta ja purkaa ääriliberaalia myyttiä.

Kirjoitin joskus yli vuosi sitten silloisten näkemysteni pohjalta sykliteoreettisen kirjoituksen http://thomastaussi.blogspot.com/2011/01/markkinoiden-vapaus-ei-riita.html

Olen ajatellut käsitellä aihetta seuraavaksi kun kerään hieman uusia aineksia ja saan tuotua sille lisäarvoa.

Miltton Friidman kirjoitti...

@ Internet Mies

Postaan tänne hieman muissa blogeissa julkaistua juttua siltä varalta, jos Tiedemies sattuisi jättämään viestini julkaisematta:

---

Oikeistolaisen tai "porvarillisen" itseidentiteetin julkinen esittely on minusta nimenomaan huonoa käytöstä, hieman samaan tapaan kuin vaikkapa kadulle virtsaaminen tai ehkä paremminkin huono henkilökohtainen hygienia.

Pieni kysymys - onko myös vasemmistolaisen itseidentiteetin tai muun vastaavan esitteleminen julkisesti huonoa käytöstä? Tai "makkaratukkaisuus"? En halua kritisoida kantaasi, olen vain kiinnostunut.

---

KOMMENTTINI:

Ns. oikeistolainen tai porvarillinen identiteetti ei näytä olevan tänä päivänä oikein kovassa suosiossa. Esimerkiksi Aleksi Tolvasta on parjattu mm. Ylilauta.fi sivustolla kuvasta, jossa hän esiintyy puku päällä.

Oikeistolaisia tai porvarillisia pidetään lienee yleisesti anti-sosiaalisina. Sosialismi ja sosiaalivaltio ovatkin kovassa huudossa tänäpäivänä (valitettavasti).

On helpompaa pistää kaikki valtion piikkiin. Ainakin vielä tänään. Jossain vaiheessa valtionvelka kuitenkin nousee tappiin, ja alkaa hidastamaan talouskasvua. Sen jälkeen tulee inflaatio, kun velkaa yritetään polttaa painamalla rahaa. Sen jälkeen mennään vielä syvemmälle suohon, koska ihmiset luulevat, että sosiaalivaltio pelastaa myös talouslamalta ja inflaatiolta. Päinvastoin. Nämä voimistuvat.

Vielä tulee päivä, jolloin kukaan ei halua kuullakaan sosialismista saatikka sosiaalivaltiosta.

Internet Mies kirjoitti...

Yksi tärkeä kehityssuunta voisi olla itävaltalaisen talousteorian soveltaminen sosiaalivaltion järkeistämiseksi. Se voisi myös tuoda koulukunnalle mainetta ja purkaa ääriliberaalia myyttiä.

Olen joskus miettinyt pelkästään rahateoriaan keskittyvän blogin perustamista, joka olisi samalla riippumaton liberalismista ja sosiaalidemokratiasta. Suurin este on ollut tietämyksen puute ja osittain taktiset syyt(pohdin varsin paljon liberaalia strategiaa). Tämä kyllä varmasti olisi hyvää markkinointia itävaltalaiselle rahateorialle. On kuitenkin mietittävä, kumpi on tärkeämpää, terve rahapolitiikka vai terveet työmarkkinat/matala verotus. Kyse on lähinnä ajankäytöstä, sillä mielestäni liberaalien olisi erikoistuttava enemmän eri osa-alueisiin. On järkevämpää tietää paljon yhdestä asiasta kuin vähän jokaisesta, niin voi argumentoida syvällisimmistäkin erimielisyyksistä.

Olen ajatellut käsitellä aihetta seuraavaksi kun kerään hieman uusia aineksia ja saan tuotua sille lisäarvoa.

Hienoa! Itse sain luettua Rothbardin The Mystery of Bankingin ja seuraavaksi olisi vuorossa Jesus Huerta de Soton syklijärkäle. Tuon vanhemman kirjoituksesi luin muistaakseni sen ilmestymisaikana.

Internet Mies kirjoitti...

Vielä tulee päivä, jolloin kukaan ei halua kuullakaan sosialismista saatikka sosiaalivaltiosta.

Saattaa olla mahdollista, mutten usko sen tulevan lähiaikoina. Nykykriisistä ja tulevista kriiseistä on ihmisten mielestä helppoa ja trendikästä syyttää markkinataloutta.

Miltton Friidman kirjoitti...

Nykykriisistä ja tulevista kriiseistä on ihmisten mielestä helppoa ja trendikästä syyttää markkinataloutta.

Tämä tuntuu kieltämättä olevan normi. Mutta tietty kyseessähän on "hampered market economy".

Miltton Friidman kirjoitti...

@ I Mies

Taitaa muuten olla niin, että Tiedemiehen viehtymys sosialistisiin ajatuksiin tulee hänen työpaikkansa kautta. Käsittääkseni hän syö valtion leipää, eli toimii tutkijana valtiorahoitteisessa yliopistossa.

Ja kuten tiedämme, niin yliopisto on marxilaisuuden kehto.

Internet Mies kirjoitti...

Taitaa muuten olla niin, että Tiedemiehen viehtymys sosialistisiin ajatuksiin tulee hänen työpaikkansa kautta. Käsittääkseni hän syö valtion leipää, eli toimii tutkijana valtiorahoitteisessa yliopistossa.

Tiedemis on mielestäni varsin järkevä kaveri, ja kallellaan liberalismiin. Hän ei ole puhdasoppinen libertaari, mutta on sanonut usein olevansa myötämielinen markkinataloudelle. Myös Juha Kettunen työskenteli yliopistolla(hallintopuolella), mutta kannatti siitä huolimatta jopa anarkokapitalismia.