keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Ilman musiikkia vai ilman poliisivaltiota

Oletetaan kaksi vaihtoehtoa. Maailma A:ssa uuden musiikin, elokuvien ja sarjojen valmistus on lopetettu, mutta kaikki vanha tuotanto on edelleen saatavilla ja laillisesti ladattavissa internetistä. Maailma A:ssa sananvapaus  toteutuu hyvin, eikä toisinajattelijoiden sekä opposition edustajien tarvitse pelätä mielipiteidensä ilmaisun puolesta. Internetin myötä tieto ja informaatio leviävät erittäin nopeasti, ja länsimainen ihanne ilmaisunvapaudesta on täysin turvassa. Paperi- ja televisiomedialla ei ole monopolia tiedonvälittämisessä, kun jokainen yksityishenkilö voi halutessaan perustaa nettiin kilpailijan. Musiikissa kuitenkin joutuu turvautumaan vanhaan tuotantoon.

Maailma B:ssä uuden musiikin, elokuvien ja sarjojen valmistusta taas ei ole lopetettu. Niiden valmistajat rahoittavat uuden tuotannon 1900-luvulle tyypillisesti kappalemyynnillä, esimerkiksi myymällä mp3:sia netistä tai ihan fyysisiä levyjä lähikaupassa. Vaikka tuotanto jatkuu, ihmisillä ei ole sen enempää rahaa kuin ennenkään, ja he pääsevät nauttimaan uudesta tuotannosta vain sen verran mitä lompakko sallii. Kellään tavallisella ihmisellä ei ole niin paljoa varaa, että pääsisi kuulemaan kaikkea maailman musiikkia tai katsomaan kaikkia elokuvia sekä saroja.



Maailma B:ssä valmistajien tulot on varmistettu poliisivaltiolla, joka tarkkailee 24/7 jokaisen kansalaisen internetinkäyttöä reaaliaikaisesti ja kaikki informaatio tallennetaan. Internet-piratismin torjuminen on yksinkertaisesti mahdotonta millään muulla keinolla. Työmäärän suuruuden vuoksi valtio on joutunut perustamaan oman virastonsa tätä varten, ja se työllistää huomattavan määrän ihmisiä. Tämän lisäksi valtiolla on oikeus sensuroida mikä tahansa internetsivu välittömästi viraston sekä tekijänoikeuksien haltijoiden pyynnöstä ilman perusteita ja tuomita rikolliset suuriin sakkoihin sekä vankilaan. Koska teknologia on tehnyt muistitikuilla, CD-levyillä ja ulkoisilla kovalevyillä suoritettavasta kopioimisesta erittäin helppoa, valtiolla sekä sen edustajilla on oikeus takavarikoida, tarkastaa ja hävittää mikä tahansa kyseinen laite ilman perusteita.

Maailma B:ssä jokainen piratismiin syyllistynyt voidaan tuomita kansainvälisten sopimusten pohjalta tehtyjen lakien mukaan satojen tuhansien eurojen sakkoihin. Onnekkaimmat rikolliset selviävät pelkällä uhkauskirjeellä ja muutaman tuhannen euron suojelumaksulla. Tällainen rikos saattaa olla langattoman verkon auki pitäminen niin, että joku ulkopuolinen pääsee käyttämään DC++:saa siinä kymmenen minuutin ajan. Tämän lisäksi sopimuksiin kuuluvat samanlaiset järjestelmät mm. vaatteiden ja siemenviljan osalta. Koska jokaisessa valtionvirastossa tapahtuu vallan väärinkäytöksiä, eikä mediaa kiinnosta, lakien tulkinta on äärimmäisen laaja ja valituskynnys uhrille on kallis sekä erittäin työläs, voidaan käytännössä kuka vain tuomita suuriin sakkoihin tai vankilaan, mukaanlukien opposition edustajat ja toisinajattelijat. Jotta netin ulkopuolinen piratismi saataisiin kuriin, viraston edustajat panostavat massavakoiluun kohdistuvaan teknologiaan, kuten sirujen asentamiseen kansalaisiin tulevaisuudessa. Puhelimien avulla ihmisten liikkeet tiedetään kumminkin jo, ja sama pätee autoihin.


Kumpaa ilman sinä haluaisit elää? Ilman poliisivaltiota vai ilman musiikkia?

6 kommenttia:

Kumitonttu kirjoitti...

Musiikin, jos valtio päättää vielä kaiken lisäksi puolestani, mitä saan kuunnella.

Internet Mies kirjoitti...

Tajusin vasta nyt että koko kysymys oli muotoiltu typerästi. Maailmassa A eletään ilman musiikkia SEKÄ ilman poliisivaltiota, ja maailma B:ssä taas musiikin SEKÄ poliisivaltion kanssa...

Kumitonttu kirjoitti...

Sitä on ilmassa. Maan hallitus on jopa jalkoja myöten.

Miltton Friidman kirjoitti...

Eikö tässä ole periaatteessa kyse "kieroutuneen kapitalismin" yhdestä ilmentymästä? Sisällöntuottajat käyttävät valtiota voittojensa varmistamiseen.

Internet Mies kirjoitti...

Kyllä on. Copyright tarkoittaa suomeksi kopiointioikeutta eli toisin sanoen valtion vahvistamaa monopolia.

Internet Mies kirjoitti...

Täytyy vielä mainita, että kopiointimonopolin poistaminen EI tarkoita uuden musiikin loppumista. Ihmisillä on kysyntää uudelle musiikille, ja tämä luo väistämättä tarjontaa. Jos kopiointimonopoli ei enää tuo tuloja muusikoille ja se aiheuttaa uuden musiikin tuotanon romahtamisen, ihmiset ovat tämän jälkeen maksamaan uudesta musiikista jollain muulla tavalla. Musiikin tuottaminen on lisäksi halventunut huomattavasti teknologian kehityksen vuoksi. 70-luvulla levynjulkaisu vaati satojen tuhansien investoinnin studiovälineisiin ja vähintään toisen mokoman jakeluketjuun. Nykyään jakelu voidaan suorittaa ilmaiseksi internetin kautta ja konemusiikkia voi tehdä 1000-2000 euron tietokoneella. Myös soittimien ja nauhoitusvälineiden suhteellinen hinta on laskenut palkkatason nousemisen myötä.

Pointtina tässä kirjoituksessa oli korostaa piraattien väärää lähtöasetelmaa argumentoinnissa. Piraatit aloittavat warettamisen laillistamisen puolustamisen lähes aina sanomalla, että musiikintuotanto ei lopu vaikka kopiointimonopoli poistetaan. Tämä on sinänsä huono taktiikka, sillä ei tässä ole ollenkaan kysymys siitä. Kopiointimonopolin valvominen vaatii väistämättä poliisivaltiota, eikä kukaan Stasista tai Gestaposta mitään tietävä halua poliisivaltiota. Tekijänoikeuksien puolustajat väistämättä argumentoivat kopiointimonopolin johtavan musiikintuotannon loppumiseen, ja tästä väitteleminen on heidän peliinsä mukaan menemistä. Piraattien tulee painottaa, että jos musiikkituotannon jatkumisen hintana on poliisivaltion hyväksyminen, niin siinä tapauksessa on parempi että musiikintuotanto loppuu ja me säästymme poliisivaltiolta.