torstai 28. heinäkuuta 2011

Anders Chydenius ja Lappi

Anders Chydeniuksen, yhden Suomen tunnetuimman liberaalin ajatuksista mielenkiintoisin on ehdottomasti ratkaisu Lapin asumattomuuteen ja sen resurssien valjastamiseen. Hän vaati Ruotsin valtakunnasta erotettavaksi alueen, joka ulottuisi Uumajan Lapista Utsjoelle sekä Inariin, mutta ilman Kemijoen veistöaluetta. Alkuvaiheessa kyseiseen Lappiin saisivat muuttaa kaikki Ruotsin ja ulkomaiden luterilaiset sekä reformoidut(kiistatta radikaalia 1700-luvulla) ja he saisivat ottaa haltuunsa maata "enintään puoli neliöpeninkulmaa" perhettä kohti ja harjoittaa mitä rehellistä elinkeinoa halusivat, ilman valvontaa saati rajoituksia. Ulkomaankauppa olisi täysin vapaata. Entäpä julkinen valta? Alkuvaiheessa Lapissa olisi kruunun tuomareita, mutta kun asukkaat ovat järjestäytyneet yhdyskunniksi, tuomareiksi valittaisiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan luottamusmiehiä heidän omasta joukostaan.

"... vapaavaltio, yksityinen omistusoikeus ja yksilönvapaus. Asukkaat saisivat harjoittaa mitä ammattia tahansa, vapaakauppa olisi täydellistä, etuoikeuksia, sääntelyä tai veroja ei olisi. Byrokratia puuttuisi, ja ainoa viranomainen olisi tuomari, joka valvoisi, että kenenkään oikeuksia ei poljettaisi."

Anders Chydenius

Monet ovat kutsuneet Chydeniuksen Lapin visiota minarkistiseksi, klassisen liberaaliksi tai yövartijavaltioksi. Minusta tuo on kaikki selvää roskaa - Chydeniuksen Lapin malli oli avointa flirttailua anarkokapitalismin kanssa. Perinteisessä minarkiassa valtio tuottaa poliisin, tuomarit, lait ja puolustuvoimat. Chydeniuksen Lapissa ainoa laki tuntuu olevan määräys luottamusmiehistä, mutta ainakin Pentti Virrankoski vihjailee Chydeniuksen elämänkerrassaan tämänkin olleen silmänlumetta.

"Jotta hänen utopiansa ei näyttäisi liian anarkistiselta, Chydenius asetti Lapinmaahan sentään tuomareita valvomaan elinkeinojen rehellistä menoa, mutta muistaen, [...] että kruunun tuomareita tarvittaisiin vain alussa;"
(s. 416)

En ole harmikseni lukenut itse Chydeniuksen tekstiä, joten en osaa kertoa enempää hänen tarjoamistaan vaihtoehdoista julkiselle lainvalvonnalle. Anarkokapitalismin erottaa selkeiten minarkiasta lakien yksityistäminen - jos haluat kerätä tontillasi veroja, olet vapaa tekemään sen, mutta muiden ei ole pakko tulla tontillesi noudattamaan lakejasi. Minarkiasta voidaan vääntää sovelluksia, jossa tuomarit ja poliisit toimivat yksityisellä puolella, mutta heitä kaikkia sitoo silti julkisen vallan luoma laki. Julkinen laki on viimeinen asia, mikä erottaa minarkian anarkokapitalismista/voluntarismista.

Chydeniuksen Lapin malli on selvästi radikaalimpi mitä perinteinen yövartijavaltio. Se seisoo eriskummallisesti julkisen lain sekä yksityisen lain välissä, jääden mielestäni selityksiltään hieman vajaaksi tehden näin lopullisesta määritelmästä vaikeampaa. Ehkä Chydenius ajatteli vapaan kaupan olevan itsessään niin suuri riidanratkoja, ettei poliisia tarvittu. Tai kansalaiset toimivat itse poliiseina. Joka tapauksessa, kirjoitelma kuitenkin vihjaa selvästi Chydeniuksen sisällä piilleen liberalismin olleen äärimmäisempää mitä nykypäivän "Chydenius oli demokraatti"-henkilöt uskovatkaan. Lapin malli osoittaa Chydeniuksen olleen libertaarimpi mitä Adam Smith, Milton Friedman, Friedrich Hayek ja jopa Ludwig von Mises, jos unohdamme hänen separatismi-teoriansa. Vielä yllättävämpää varmasti on, että ehdotuksensa perusteella hän seisoo paljon lähempänä Murray Rothbardia ja Hans-Hermann Hoppea kuin esimerkiksi Smithia ja Hayekia. Veikkaankin, että Chydenius olisi varmasti pitänyt Man, Economy and Statesta hyvin paljon. Minusta Chydenius ei ollut minarkisti. Chydenius oli viittä vaille valmis anarkokapitalisti.

perjantai 22. heinäkuuta 2011

Ron Paul: Ready Ames, Fire!

Ron Paulin Ready Ames, Fire!-rahapommi keräsi 550 000 dollaria tavoitteen ollessa 500 000 dollaria. Vaikka tavoite oli puolta pienempi mitä aiemmissa rahankeräyksissä, on Paul yhteenlasketuista rahankeräyksistä toisena republikaaneista Mitt Romneyn ollessa ensimmäisenä. Rahoja käytetään tällä hetkellä Iowan osavaltion lämmittelemiseen mm. aikaisemmassa blogiviestissä esitetyllä mainoksella. Mutta mitkä ovat Ron Paulin mahdollisuudet voittaa republikaanien ehdokkuus?



Texas Republican congressman Ron Paul is trailing former Massachusetts governor Mitt Romney and Minnesota Rep. Michele Bachmann, according to the latest Washington Post-ABC News poll.
The poll is the latest to find support for Mr. Paul increasing. The poll finds Mr. Romney topping the field at 30 percent to Ms. Bachmann’s 16 percent, while Mr. Paul receives 11 percent.
Saatan kuulostaa ylioptimistiselta, mutta minusta Paulilla on mahdollisuuksia. Toisena oleva Bachmann on äärikristitty tuttuine ID-mielipiteineen, Romneyn ollessa "keskiverto"-republikaani. Häntä vainoaa kuitenkin Massachusettsin kuvernöörinä aloittamansa terveydenhuoltokokeilu, Romneycarena tunnettu osavaltion sisäinen uudistus, joka oli kuin suora kopio myöhemmin tulleesta Obaman terveydenhuoltouudistuksesta, jota republikaanit vastustivat vahvasti. Lisäksi Romney on kovempi takinkääntäjä mitä Jutta:

torstai 14. heinäkuuta 2011

Ron Paul: Restore America now

Ron Paulin ensimmäinen mainos:


Henkilökohtainen mielipiteeni - video on loistava. Konservatiivit ovat taipumassa kohtalokkaaseen kompromissiin demokraattien ym. sosialistien kanssa. Barack Obaman veronkorotukset eivät ole pelkästään vasemmiston tie, vaan siitä voi tulla myös republikaanien tie.

Ron Paul haastoi myös Ben Bernanken kultakysymyksestä, "Is Gold money?":

tiistai 12. heinäkuuta 2011

Ron Paul: Teksasin gallup ja USA:n velkaantuminen

Question: If the Texas Republican primary were held today, which presidential candidate would you be most likely to vote for?

Ron Paul – 22%
Rick Perry – 17%
Herman Cain – 14%
Newt Gingrich – 11%
Gary Johnson – 9%
Mitt Romney – 8%
Michele Bachmann – 7%
Tim Pawlenty – 2%
John Huntsman – 2%
Rick Santorum – 1%
Undecided – 7%
Tulee ottaa huomioon, että Teksas on Paulin kotiosavaltio, ja on ollut pitkään alueen edustaja kongressissa. Paljon tärkeämpää on Paulin käynnistämä ruohonjuuritason liike Yhdysvaltojen Debt Ceilingiä vastaan. Paul kannustaa kannattajiaan sekä muita perustuslain nimeen vannovia ottamaan yhteys kongressiin ja vaatimaan heitä olemaan myymättä arvojaan.

LAKE JACKSON, Texas--(BUSINESS WIRE)--2012 Republican presidential candidate Ron Paul has launched a major effort to mobilize grassroots opposition to a deal on the debt ceiling that is rumored to be in the works between the Obama administration and House Republican leaders...


“Nothing is more important than mobilizing a grassroots army to stop this sellout of conservative principles by the Washington establishment of both parties. And it is vital that Congress hears from the people, loud and clear, that they cannot support more of the same reckless spending and government overreach they were sent to Washington to end,” continued Paul.

torstai 7. heinäkuuta 2011

Aikapreferenssi 2. osa: Talous

Koska aikapreferenssin vuoksi ihmiset arvostavat myöhemmin saatavia hyödykkeitä vain niiden tuottaessa enemmän tyydytystä mitä aikaisemmin saatavat, luo aikapreferenssi perustan säästämiselle ja investoinneille. Jos aika ei olisi niukkaa eikä aikapreferenssiä täten olisi, ihmiset säästäisivät loputtomasti. Jos aika taas olisi erittäin niukkaa ja ihmisten aikapreferenssi suuri, kukaan ei säästäisi mitään vaan ihmiset pyrkisivät kuluttamaan mahdollisimman paljon. Näin kävisi esimerkiksi hetkinä ennen maailmanloppua. Säästävää asennetta kutsutaan matalaksi aikapreferenssiksi ja tuhlailevaa korkeaksi.

Kun ihmiset tietävät kehittyneemmän tuotantorakenteen olevan tehokkaampi mitä aiempi, he ymmärtävät tuotantorakenteen kehittämisen mahdollistavan suuremman tyydytyksen tason. Tämä johtaa investoimiseen ja yhteiskunnan elintason kasvamiseen, talouskasvuun. Investoinnit ovat talouden ja kehityksen moottori. Tuotantorakenteen kehittymisen myötä työn rajatuottavauus kasvaa. Tämä nostaa työllisyyttä sekä palkkatasoja.

Jos ihmiset eivät ymmärtäisi tuotantorakenteeseen investoimisen parantavan heidän elinolojaan tai heidän aikapreferenssinsä olisi hyvin korkea, tuotantorakenne jäisi alkeelliselle tasolle. Ihmiset eläisivät poimimalla marjoja ja hedelmiä sekä pyydystämällä riistaa ilman työkaluja. Ihmiskunnan määrä jäisi hyvin pieneksi ja sen elämänlaatu olisi nälän ja puutteen piinaamaa. Sama on mahdollista nyky-yhteiskunnallekin, sillä investoinnit eivät pelkästään kasvata, vaan myös ylläpitävät tuotantorakennetta. Jos kaikkien 6-7 miljardin ihmisen ymmärrys tuotantorakenteesta katoaisi tai aikapreferenssit nousisivat erittäin korkeiksi, kukaan ei investoisi, ja tuotantorakenteemme, kaikki koneet ja laitteet, rapistuisivat pois. Ihmiskunnan määrä romahtaisi nälän, kylmän, kuolleisuuden sekä tautien saattelemana ja palaisimme takaisin primitiivisyyteen. Koska pidän ihmiskunnasta hyvin paljon, voin olla iloinen perusvieteistämme - meillä on taipumus ja tarve parantaa elinolojamme investoinneilla ja ymmärrys investointien hyödyllisyydestä.

perjantai 1. heinäkuuta 2011

Aikapreferenssi 1. osa

Ihmiset arvostavat enemmän niitä asioita ja hyödykkeitä, jotka tuottavat heille enemmän tyydytystä (tyydytystä taloustieteellisessä merkityksessä). mitä vähemmän tyydytystä tuovat. Jos yksilö arvostaa kahvikupposta enemmän kuin teetä, hän juo kupin kahvia. Jos hän kaupassa arvostaa enemmän Valion maitoa mitä Ingmanin, hän ostaa Valiota. Vastaavasti ihmiset arvostavat myös aikaa, eli aikaisempaa tyydytystä myöhempään tyydytykseen nähden. Jos asiasta tai hyödykkeestä saatava tyydytys on sama, ihminen valitsee aikasemmin saatavan vaihtoehdon. Jos yksilö haluaa tilata kirjan ja hänellä on kaksi identtistä, samanhintaista vaihtoehtoa, mutta ensimmäinen toimitetaan kahdessa päivässä ja toinen viidessä, hän valitsee ensimmäisen vaihtoehdon (tilanne pätee vain kun odottaminen ei itsessään ole tyydytystä tuottava asia.). Tätä kutsutaan aikapreferenssiksi.

Todellisuudessa jossa elämme, aika on aina niukkaa. Ihminen ei voi tehdä kovin montaa eri asiaa samaan aikaan, emmekä vielä, jos koskaan, elä ikuisesti. Jos odottamisella ei itsessään ole tyydyttävää vaikutusta, ihmiset arvostavat aina aikaisemmin saatavilla olevaa vaihtoehtoa. Tätä ei pidä tulkita niin, että ihmiset valitsevat asioita pelkästään niiden nopeuden perusteella. Aika on vain yksi tekijä muiden, kuten laadun ja hinnan rinnalla. Jos aika ei olisi niukkaa eikä aikapreferenssillä olisi mitään merkitystä valintoihimme, ihmiset säästäisivät ja kasaisivat omaisuuttaan jatkuvasti kuluttamatta sitä.

Aikapreferenssin vuoksi ihmiset valitsevat myöhemmin saatavan hyödykkeen vain, jos se tuo enemmän tyydytystä mitä aiemmin saatu. Kalle haluaa ostaa kahvia, mutta kauppias sanoo seuraavana päivänä olevan mahdollista ostaa tämän päivän hinnalla kaksi kahvipakettia yhden sijaan. Kalle arvostaa myöhemmin saatavia kahta pakettia enemmän mitä heti saatavaa yhtä, ja ostaa kahvinsa seuraavana päivänä. Jos kaksi pakettia olisi ollut saatavilla molempina päivinä samalla hinnalla, Kalle olisi ostanut heti.

Aikapreferenssi on tärkeä asia, ja seuraavat osat tulevat käsittelemään sen sovelluksia.