torstai 29. joulukuuta 2011

Pieni joulunjälkeinen gallup

Tilastotietojen mukaan tämä blogi kerää keskimäärin 40-80 sivunlatausta päivittäin. Koska minulla ei ole mitään hajua montako lukijaa blogilla on, pyydänkin esittämään mielipiteenne kahdesta joulun herkusta, jotta todelliseen lukijamäärään tulisi edes jonkinlaista suuntaa.

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Libertarismi ja uskonto

Takkiraudan "oikeistoateisti"-olkiukko inspiroi minut tekemään pienen katsauksen libertarismin ja uskonnon yhteiseloon. Takkirauta väittää usein libertaarien olevan tunteettomia ateisteja, joilla ei ole empatiaa uskonnottomuutensa vuoksi. Usein hän käyttää perustelunaan Ayn Randia ja hänen uskontovihaansa. Logiikka ainakin on aivan omaa luokkaansa - Rand vihaa uskontoa, joten libertaarien täytyy vihata uskontoa!


Tämä kyhäelmä hajoaa palasiksi, sillä monet libertaarit eivät yksinkertaisesti pidä Ayn Randista, varsinkaan modernit libertaarit. Lisäksi monet libertaarit ovat aikanaan yksinkertaisesti ignoranneet Randin ateismin sekä varsinkin itsekkyyden ylistyksen mutta ottaneet hänen kapitalisminsa vastaan. Kuitenkin, Takkirauta taitaa elää niin talouspoliittisesti kuin henkisesti vielä 70-luvulla, sillä Rand on menneen talven lumia. Nykyään etenkin itävaltalaiset seuraavat Rothbardia, joka oli erittäin uskontomyönteinen. "Kapitalismi on ateismia"-horina on myös siinä mielessä outoa, että vapaan markkinatalouden juuret eivät ala Adam Smithistä, vaan katolilaisista skolastikoista. Jos johonkin poliittiseen liikkeeseen halutaan väkisin lyödä ateismin leima, niin esimerkkejä kyllä löytyy. Mikä muuten yhdistää seuraavia libertaareja?


Jep, aivan oikein, he uskovat kaikki jumalaan. Mutta löytyy muitakin kristittyjä libertaareja(1 ja 2). Can a Christian be a libertarian? Kyllä voi. Onneksi mikään ei kuitenkaan voi saastuttaa Takkiraudan empaattista buddhismia.

tiistai 27. joulukuuta 2011

Yksityistäminen, voiko sen tehdä väärin?

Kuvitelkaamme hetkeksi Shitholen tasavalta Afrikkaan. Shitholen suuri johtaja on kovan luokan vasemmistolainen, ja on mm. säätänyt 0.90 euron minimipalkan maahansa kansalaisten parhaaksi. Koska Shitholen keskipalkka on 1 euro, niin suuri osa maan asukkaista on työttömiä. Heistä suuri osa elää kaupungeissa, koska maalta ei enää saa töitä. Työttömien onneksi sosiaaliturva on kuitenkin korkea, joten heidän ei tarvitse elää nälässä. Suuri johtaja on nimittäin halunnut suojella kotimaista tuotantoa lukuisilla tulleilla pahalta ulkomaiselta tuotannolta. Suojelua se kyllä tarvitsee, sillä Shitholen banaanituotanto on aivan perseestä johtajan asettamien päästötavoitteiden ja kalliin työvoiman vuoksi. Maa on pahassa liemessä, eikä ulospääsyä näytä löytyvän valtion rahoittaessa leikkiään ulkomaisella velalla.

Mutta eräänä kauniina päivänä suuri johtaja saa käsiinsä hienoja ulkomaisia kirjoja eräältä turistilta. Niissä lukee sellaisia nimiä kuten Friedman, Mises ja Rothbard. Suuri johtaja on aivan äimistynyt niiden sanomasta. Hän ymmärtää, etteivät hänen yrityksensä pelastaa kansansa toimi, vaan ovat pikemminkin aiheuttaneet sille suurta vahinkoa. Hän on luottanut liikaa valtion käskyvaltaan ja ihmisten komentamiseen lakien ja sääntöjen kautta. Mutta ymmärrettyään vapaiden markkinoiden toiminnan hän päättää tehdä muutoksen. Hän lupasi itselleen tehdä maastaan paremman paikan. Hän ryhtyikin heti toimeen. Ensimmäisenä tekonaan hän yksityisti sosiaaliturvan, ja poisti työttömyystuen jokaiselta maan lukuisista työttömistä.

Kymmenen pisteen kysymys, voiko yksityistämisen tehdä väärässä järjestyksessä?

maanantai 26. joulukuuta 2011

Ronald Reagan

Jenkkilässä Ronald Reagan-kortin pelaaminen tuo välittömän voiton republikaani-leirissä. Kaikkialla muualla kuin GOP:in kokoontumisissa se taas tarkoittaa että olet ihmisiä vihaava markkinatalouden kannattaja, joka syö lapsia aamiaiseksi. Mutta mitenkäs oli Reaganin hallinnon asioiden laita - siis korttipelien ulkopuolella, reaalimaailmassa?


Reagan lupaili ohjelmassaan (1980) mm. lakkauttaa kaksi valtionlaitosta (Department of Education ja Energy), madaltaa veroja, tuoda kultakannan takaisin(!) ja kasvattaa valtion puolustusta. Tavoitteet ovat varsin hyvät, mutta entäs toteutus? Kysytään kahdelta herralta, Murray Rothbardilta ja William A. Niskaselta(suomalaissukuinen entinen Cato-instituutin jäsen). Rothbard:
"The presidency of Ronald Wilson Reagan has been a disaster for libertarianism in the United States, and might yet prove to be catastrophic for the human race."
Niskanen:

"The Reagan economic program led to a substantial improvement in economic conditions, but there was no "Reagan revolution." No major federal programs (other than revenue sharing) and no agencies were abolished. The political process continues to generate demands for new or expanded programs, but American voters continue to resist higher taxes to pay for these programs. A broader popular consensus on the appropriate roles of the federal government, one or more constitutional amendments, and a new generation of political leaders may be necessary to resolve this inherent conflict in contemporary American politics."
 Mr. Libertarianin mielestä Reagan oli jotain sanoinkuvaamattoman järkyttävää ja Niskasen mielestä siedettävä kaveri. Faktoja Reaganin kaudesta: veroja pudotettiin alkuvaiheessa paljon(etenkin rikkaiden 70%:n veroja laskettiin) mutta niitä hilattiiin seuraavat kaksi kautta jatkuvasti ylöspäin, veroja lisättiin huomaamattomasti, budjetit olivat järkyttävän alijäämäisiä, valtion velka kasvoi huomattavasti, tulleja lyötiin lisää ulkomaille, regulaation poistot(70-luvun hintakontrollit ym.) oli aikataulutettu jo edeltäjä Carterin aikana, eikä kultakantaa palautettu. Sangen libertaaria/"uusliberaalia", eikö vain?


Tässä linkkikokoelma Rothbardin 80-luvun kirjoituksiin Reaganista:
The two Faces of Reagan
The Myths of Reaganomics
Rethinking the 80's
The Reagan Phenomenon
The Sad Legacy of Ronald Reagan (Sheldon L. Richman)
Jeff Riggenbachin yhteenveto: The Reagan Fraud - And After
Artikkeli Reasonissa

Mitä Reagan sitten ajoi jos ei demonista "uusliberalismia"? William A. Niskasen artikkeli ja Caton tutkimus ovat varsin mielenkiintoista luettavaa. Reaganin budjettialijäämät ja velkaantuminen johtuivat sotavarustelusta, sillä verotulot kasvoivat veronalennuksista huolimatta. Sillä ei ole väliä tapahtuiko tämä sitten Lafferin käyrän tai Rothbardin mainitsemien piiloverojen vaikutuksesta, sillä libertaareja ei todellakaan kiinnosta valtion verotulojen kasvattaminen. Sen sijaan Reaganin hienosäädöt matalan inflaation, verotuksen pienen laskemisen ja hintakontrollien poistamisen toteutus antavat varsin hyvän esimerkin sosiaalidemokraateille - näin nostat sosiaalivaltiosi lamasta, tuot parempaa taloudellista kasvua mitä 70- sekä 90-luvulla ja vähennät köyhyyttä. Hienosäädetty sosiaalidemokratia putputtaa pari vuotta pitempään mitä kiihkovasemmistolaisten tulonjakokatastrofi.

Miksi Reagan sitten luopui liberalismista, hänhän luki Hayekia? No, en haluaisi olla salaliittoteoreetikko, mutta Reaganin kabinetti koostui ihmisistä jotka eivät lukeneet Hayekia. Varapresidentti Bush vanhempi(joka myös on leimattu "uusliberaaliksi") kutsui supply-side taloustiedettä "voodooksi", ja eräs tapaus kertoo myös jotain:

"In 1986 at the height of the Iran-Contra scandal, I was President Reagan's guest at lunch in the White House. Near its end, I asked him if he ever regretted not pressing for a gold standard. 'Oh, yes,' he said. 'That would really have stabilized the economy, but..." 'Mr. President!' his chief of staff, Donald Regan, interrupted sharply. 'Oh,' said the president, with his characteristic shake of the head and half-smile, 'Don doesn't like me to talk about the gold standard.'"
 Paul Volckerin korvaaminen Alan Greenspanilla oli ehkä kuitenkin vakavin Reaganin virhe. Volcker puhkaisi 70-luvun kuplan nostamalla Fedin korkoja, kun taas Greenspan aloitti nykyiselle vuosikymmenelle jatkuneen kuplan kasvattamisen. "Talousliberaalit uudistukset" pankkisektorilla, kuten Glass-Steagallin lopullinen purkaminen, myös antoivat etuoikeuksia pankeille mitä vapailla markkinoilla ei vallitsisi. Tämä crony capitalism on avannut ovensa nykyiselle keinottelulle, sillä mitäpä talouden toimijat tekevät väkivaltamonopolilla? Ottavat siitä kaiken irti, ja etenkin pankkiireilla on rahaa lobata itselleen etuoikeuksia. No, onneksi Reagan sentään palautti ihmisille oikeuden omistaa kultaa, minkä FDR kielsi 30-luvulla.

lauantai 24. joulukuuta 2011

Hyvää joulua

Toivottavasti glögi maistuu, vielä ei olla (syvemmällä) taantumassa.

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Myöhäiset joululahjavinkit

Joulu lähestyy, ja on mietittävä mitä sitä antaisi lahjaksi. Haluatko vaikuttaa lahjoillasi? Se on teknologian myötä helpompaa mitä ennen! Vain 10-20 vuotta on kulunut internetin, tietokoneiden ja sähköisen viestinnän suuresta esiinmarssista. Tämä on mahdollistanut vanhan media monopolin murtumisen julkaisukynnyksen madaltumisen myötä. Haluatko madaltaa sitä entisestään?


Hankkimalla Tablet-tietokoneen voit unohtaa paperimedian ja selata nettiä vaikka kahvipöydässä. Hinnat pyörivät vielä nykyisin 300 euron kiepeillä tunnetuimmissa malleissa. Vai oletko kiinnostunut kirjojen lukemisesta?

Kuvassa olevasta Amazon Kindlen saatavuudesta/hinnasta Suomessa en tiedä, mutta muita vastaavia kyllä löytyy n. 150-300 euroon. Ostoksen voikin sitten täyttää maksullisilla tai ilmaisilla e-kirjoilla. Vai eivätkö sähköiset kirjat kelpaa? Onneksi paperisiakin saa vielä.

Parasta näissä lahjoissa on, että niitä saa vielä joulun jälkeenkin.

Kulta on rahaa

Tässä linkkikokoelma kaikkiin Lasse Pitkäniemen Rahateoria-tunnisteen alla kirjoittamiin teksteihin. Ne antavat varsin hyvän kuvan itävaltalaisten liberaalien suhteesta rahaan.

Kulta on tärkeää
Inflaatio- ja deflaatiokäsitteistä
Tuotantorakenne ja taloussyklit
Taloussykliteorioista
Kun kupla puhkeaa
Inflaatio, taloussyklit ja rahajärjestelmät
Rahajärjestelmät: 100 % fiat-raha
Rahajärjestelmät: Velvoitteeton fiat-raha
Rahajärjestelmät: Velvoitteeton kultakanta
Rahajärjestelmät: 100 % kultakanta
Miten raha syntyi
Miten valtio kaappasi rahan
Korko ja koron tärkeys
Lisää taloussykliteorioita


Tunnisteen alla on myös kirjoitettu talousdemokratian kritiikkiä. Tämä johtui siitä, että tekstien kirjoittamisen aikaan (2008) talousdemokratia oli varsin Ron Paul-keskeistä, ja libertaarit pyörivät samoissa piireissä joten yhteentörmäyksiä sattui. Tuolloin talousdemokratia oli hyvin pieni porukka ja keskittynyt Lars Östermanin blogin ympärille. Ajan pyörät pyörivät, ja kolmen vuoden jälkeen Österman harkitsee lopettamista. Tilalle vain on tullut kokonainen internet-liike talousdemokraatteja

Talousdemokratian kritiikkiä
Talousdemokratia ja hyperinflaatio (nollakoroista osa 1/2)
Talousdemokratia ja luottojonot (nollakoroista osa 2/2)
 
PS: Jouduin keräämään linkit kahdesti, koska ihana Blogger päätti tallentaa automaattisesti luonnokseni kun olin vahingossa painanut Ctrl + A ja välilyöntiä...

tiistai 20. joulukuuta 2011

Piratismin vastaiset viranomaiset narahtivat laittomasta lataamisesta

MikroPC:

Virastot latasivat tv-sarjoja ja musiikkia

Torrentfreak on löytänyt kuusi RIAA:n ip-osoitetta sivuston listalta. Järjestön osoitteista on ladattu muun muassa tv-sarja Dexterin ensimmäiset viisi tuotantokautta sekä Kova Laki: Erikoisyksikkö -sarjan jaksoja. Ip-osoitteista on ladattu myös musiikkia sisältäviä torrent-tiedostoja.
Yhdysvaltain kotimaan turvallisuuden viraston ip-osoitteita löytyy Torrentfreakin mukaan listalta hieman enemmän. Listalta löytyy nimittäin peräti 900 ainutlaatuista viraston osoitetta, joiden kautta on ladattu laittomia tiedostoja.
 Mikäs ongelma piratismissa on? Sitä käytetään jatkuvasti tekosyynä valtion valvontamahdollisuuksien kasvattamiseen. Yhdysvallat ovat polkaisemassa poljinta tälläkin hetkellä, lähitunteina.

Oskari Juurikkala, Soinin neuvonantaja

Soini hämmästyi avustajansa yhteydestä Cannonball-ammuskelijaan:
Iltalehti kertoi torstaina, että Juurikkala työskenteli vuosina 2008-2009 toimitusjohtajana Larsson & Fellows-mainostoimistossa ja vuodesta 2009 yhtiön hallituksen jäsenenä aina viime lokakuun alkuun asti.
Juha-Pekka Larsson tuomittiin lokakuussa 3,5 vuoden vankeusrangaistukseen tapon yrityksestä ja ampuma-aserikoksesta.
Tästä yllätyin itsekin. Kun kuitenkin katsoo Juurikkalan istuneen lokakuuhun asti yhtiön hallituksessa ja Larssonin saaneensa tuomionsa myös lokakuussa, voisi olettaa Juurikkalan olleen epätietoinen asiasta. Mies itse asiasta:
Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin neuvonantaja kertoo, ettei tiennyt yhtiökumppaninsa yhteyksistä moottoripyöräjengi Cannonballiin.[...]

Juurikkala kertoi tiedotteessa, että kuuli Larssonin jengiyhteyksistä ensimmäistä kertaa Iltalehdestä.
Näin tällainen kommentti oli saanut eniten ääniä Iltasanomissa:
Kas kummaa kun ei jotenkin tullut ollenkaan yllätyksenä. Tällainen rikollis- ja junttilauma meitä sittenkö pitäisi luotsata kohti umpisulkeutunutta Suomea?
Kyseinen "ääriuskonnollinen juntti" on kuitenkin valmistunut Euroopan kovimmasta talouskoulusta huippuarvosanoilla, joten väittäisin tämän olevan ehkä median likaisin temppu tähän mennessä.  Vuoden 2005 Imagen haastattelussa Juurikkalaa pidettiin hassuna, erilaisena katolilaisena. Mutta kun tästä huippulahjakkuudesta on tullut Soinin apulainen, hän onkin Dan Brownin(huoh...) ennustama demoni.  Opus Deitä mielenkiintoisempaa Juurikkalan historiassa on, mikä koko järjestöä ja uskoon tulemista edelsi. Vapaasana:
Juurikkala oli tärkeässä roolissa Vapaasana.netin alkuvaiheessa. Hän on säilyttänyt melko talousliberaalit ajatuksensa vaikka onkin sittemmin tullut uskoon ja on nyt etäämpänä lehden arvoliberalismista, joskin suhtautuu siihen yhä ymmärtävästi.

Ohjaamistaan lastenelokuvista tunnetun Kaija Juurikkalan poikaa on pidetty huippuälykkäänä ja erittäin sivistyneenä lahjakkuutena sekä miellyttävänä unelmavävynä, josta kaikki pitivät. Jo teini-ikäisenä vuosina 2000-2001 hän oli ansiokkaasti perustamassa Vapaasana.netiä ja hankkimassa siihen sekä libertaristisia että yleisliberaaleja artikkeleita.
Vuoden 2002 alussa Juurikkala jätti lehden sovussa muiden kiireittensä vuoksi. Verkkouutisten mukaan ateistinen Juurikkala tuli katoliseen uskoon syksyllä 2002, joten näillä asioilla ei näytä olevan suoraa yhteyttä. Nykyään Juurikkala on tutkijana Helsingin yliopistossa.
 Tämän lisäksi Juurikkala näyttää omistavan KultaInfo.comin, missä välillä vilahtaneen linkit itävaltalaiseen koulukuntaan kertonevat, minkä puolueen talousteoreetikkoihin kannattaa luottaa.

maanantai 19. joulukuuta 2011

Kuka on libertaari?

Libertarismille/liberalismille on hyvin monia määritelmiä. Tässä Wikipediasta:
Libertarianism has been variously defined by sources. In the strictest sense, it is the political philosophy that holds individual liberty as the basic moral principle of society. In the broadest sense, it is any political philosophy which approximates this view. Libertarianism includes diverse beliefs, all advocating strict limits to government activity and sharing the goal of maximizing individual liberty and political freedom.
Libertaareja on karkeasti kahta luokkaa, luonnonoikeudellisia ja seurauseettisiä(utilitaristeja). Ensimmäisten mukaan libertarismi on hyvä juttu, koska se maksimoi ihmisten vapauden. Utilistaristien mielestä taas libertarismia tulee kannattaa, koska sen myötä ihmisten asiat ovat paremmin. Luonnonoikeudellisia libertaareja on eniten Yhdysvalloissa, ja etenkin Murray Rothbard oli tärkeässä asemassa liikkeen synnyssä. Utilitaarien isänä on perinteisesti nähty mm. Milton Friedmanin poika David Friedman, mutta lukuisat liberaalit kuten Ludwig von Mises ovat sanoneet myös olleensa utilitaareja. Utilitarismi/luonnonoikeus-akselin lisäksi on olemassa minarkismi vs. anarkokapitalismi-akseli ja taloustieteellinen mainstream vs. itävaltalaiset-akseli. Näistä saadaan mahtavia kombinaatioita, esimerkiksi Rothbard oli luonnonoikeus-itävaltalainen anarkokapitalisti, Ludwig von Mises utilitaaris-itävaltalainen minarkisti ja Milton Friedman utilitaaris-mainstream minarkisti. Lisäksi itävaltalaiset jakautuvat kultakannan kannattajiin sekä free banking-liikkeeseen, ja jopa mainstreamista löytyy muutama saman kiistan jakava. Walter Block sanoi kerran, että ainoa todellinen libertaari on se joka vastustaa sotaa.

Libertarismi ei siis ole helposti määriteltävä, ja kiistoja löytyy tukku lisää. Homma-foorumilla joskus muinoin käyty vääntö "maahanmuuttomyönteisestä libertarismista" on sangen typerä, sillä ei libertarismi tarkoita automaattisesti maahanmuuttomyönteisyyttä. Tämä kaataa soppaan sangollisen lisää aineksia, sillä nämä olivat vasta libertaarien sisäisiä kiistoja. Vasemmistolaisilla ja sosialisteilla on ollut kova hinku määritellä Reagan, Thatcher ja pahimmissa tapauksissa jopa Suomi ja koko länsimaat "uusliberaaleiksi" ja sitä kautta libertaareiksi. Tällä sanakikkailulla saimme Suomen puolen prosentin veroalet yhdistettyä Rothbardilaiseen anarkokapitalismiin. Älyllisesti rehellistä, eikö vain?

Itse olen tyytynyt määrittelemään kunkin tapauksen liberaaliuden/libertaarisuuden näppituntumalla. Julkisen sektorin yksityistäminen/valtioistaminen ovat varsin helppoja mittareita, mutta ongelmat tulevat kun pitää arvioida raha-, ulko- ja sosiaalipolitiikkaa. Sosiaaliliberaali joka kannattaa perustuloa, mutta myös samalla kultakantaa sekä ulkopoliittista puoluettomuutta on mielestäni vielä liberaali. Vastaavasti poliittista keskittämistä(esim. EU) ja suursodan lietsomista kannattava minarkisti on siinä rajoilla, sillä sota vain ei kuulu libertarismiin.

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Tennesseen palomiehet

Takkirauta julkaisi vasta The Pink Flamingon innoittamana blogitekstin Tennesseen "libertaristisesta" palokunnasta, joka keräsi 75 $ kiinteän maksun palveluistaan ja sammutti vain asiakkaidensa talot. Yhden maksamattoman kaverin talo oli sitten palanut poroksi eikä palokunta tehnyt muuta kuin katsoi vierestä. Tämä todistaa Flamingon ja Takkiraudan mielestä, että yksityistäminen ei toimi.

Homma tosin leviää käsiin, sillä Tennesseen palokunta ei ollut yksityinen. Luettuani annoksen Ironmitressiä päätin tsekata fatkoja netistä.

Factually, this was a government fire department. The argument should end right there. This situation is a result of the state, not the market. Unfortunately, it won't end there. A lot of left-liberal media elites, statists, and left-wing bloggers have been using this tragic situation as an excuse to attack the free market and libertarians in general.
Tässä vaiheessa Takkirauta varmaan sanoisi "hupsista". Itse en sitä tee sillä pidän sitä erittäin ärsyttävänä.

The idea that the free market would lead to this outcome is silly. According to all accounts the homeowner offered to pay the fee on the spot. He even offered to pay more than the fee and cover all costs associated with putting out the fire. What for-profit company would sit there and refuse to extend their services to a potential customer begging to give them his money? Even on the hampered market we live in now, no company operates like this. Only the state operates like this.
The fire chief could not take the homeowner up on his offer to pay because the chief is a part of a bureaucratic chain of command that cannot adjust to new situations. He cannot on his own make the decision to take the money and put the fire out. He has superiors to report to.
1. Syytä markkinoita valtion virheistä
2. ???
3. Profit!

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Mitä kapitalismi on?

Wikipedia:
Kapitalismi on talousjärjestelmä, jossa omaisuus ja sen tuotantovälineet ovat yksityisessä omistuksessa ja hallinnassa eivätkä valtion omistuksessa ja hallinnassa.
Jos määrittelemme kapitalismin vapaaksi markkinataloudeksi, olemme suurien ongelmien äärellä. Monet ihmiset kun tuppaavat kutsumaan mm. länsimaita kapitalistisiksi. Todellisuudessa ne ovat sekatalouksia, jossa noin 50% taloudesta on sosialismia. Tällaisten järjestelmien kutsuminen kapitalistiseksi on sama kun sanoisi kossuvissyä kivennäisvedeksi. Kun suuryritysten lobbaajat menevät lainsäätäjien luokse ja luovat itselleen edullisia monopoleja sekä lakeja, tästä syytetään kapitalismia. Todellisuudessa lobbaajat käyttävät hyväksi sosialistista puolta sekataloudesta, sillä lainsäätäjillä on valta vaikuttaa toisten ihmisten yksityisomaisuuteen. Jos kapitalismi on yksityisomistuta, mitä kapitalistista on suuryrityksen puuttumisessa toisten omaisuuden hallintaan? Samaan hengenvetoon voi aivan hyvin suositella kossubatterya rekkamiehille, energiajuomilla kun on tapana pitää ihmiset hereillä. Ja tämän logiikan mukaan kossubattery on pelkkää energiajuomaa.


Vasemmistolaiset lyövät kapitalismin piikkiin kaiken valtion sosialismipuoliskon kautta tehdyt yksityisomaisuuden loukkaukset, kuten sodat ja korruption. Finanssijärjestelmien etuoikeudet ovat viime aikoina olleet erittäin trendikkäitä, sillä täytyyhän rahan parissa tehtyjen tuhmuuksien olla kapitalismia, mikäs sen kapitalistisempaa kuin raha! Vasemmistolaiset tarkoittavat kapitalismista puhuessaan eri asiaa kuin vapaa markkaintalous. Peter Schiff ja Ron Paul käyttävätkin nykymenosta oikeutetusti termejä "crony capitalism" ja "corporatism".

USA:n vaalit, Iowan gallup: GINGRICH 22% PAUL 21% ROMNEY 16%

Ron Paul kirii kiinni Iowassa. Vaaleihin on kolme viikkoa.
Texas Rep. Ron Paul has surged to second place in a new Iowa poll of likely Republican caucus goers, just one percent behind former House Speaker Newt Gingrich, the current front-runner.
Paul has consistently placed in the top tier of Republican presidential candidates in recent Iowa polls. With Iowans heading to vote in only three weeks, Gingrich holds a razor-thin 22–21 lead.
The poll, conducted by Public Policy Polling, found weakening support for Gingrich among self-identified tea partiers, and a dramatic rise in Paul’s favorability rating.
Newt Gingrichin kaksinaamaisuus, korruptio ja kaappivasemmistolaisuus on alkanut nousta ihmisten puheenaiheeksi mm. kahden Ron Paulin tekemän attack-vaalimainoksen myötä(Serical Hypocricy, 800 000 katsoja sekä uudempi Selling Access, 200 000 katsojaa). Paulilla on hyvät mahdollisuudet voittaa Iowassa. Jos vaalimenestys jatkuu New Hampshiressa kakkosijalla, hänestä voi hyvin tulla Anti-Romney-ehdokas, mikä tarkoittaisi mediavaikenemisen murtumista.

tiistai 13. joulukuuta 2011

Kauppalehti: Suomen velka luultua suurempi

Painetussa Kauppalehdessä on etusivulla varsin mielenkiintoista informaatiota Suomen julkisyhteisöjen veloista. Ilmoitettu 87 miljardia on laskettu puutteellisilla tilastointitavoilla, joissa käytetään pelkästään valtion ja peruskuntien velat. Summasta puuttuu valtion tytäryhtiöiden, liikelaitosten ja rahastojen velat. Oikea summa on 107 miljardia. Valtion oikea julkinen velka BKT:sta on 57,2 % näiden epäsuorien vastuiden kanssa, mutta virallinen luku on 48,3 %.Tämä on vielä kaukana Kreikan tilastoviilailusta, mutta ei tämä kyllä kovin hyvää kuvaa anna "Euroopan kärkikastista".

Eurokriisiä koskeva välikysymys käsittelyyn:
Hallitus vastaa tänään perussuomalaisten välikysymykseen eurokriisin hoidosta.
Hallitukselta kysytään muun muassa, onko se varautunut euron mahdolliseen hajoamiseen ja hyväksyykö se eduskunnan budjettivallan siirron EU-komissiolle.
Välikysymyksen allekirjoittajana on vain perussuomalaiset.
Vaikka persujen sisäpolitiikka on aivan järkyttävää, heidän ulkopolitiikkansa on hyvää. Yllättäen samaa voi osittain sanoa (entisestä) Vasemmistoliitosta, joka myös oli EU-kriittinen.

maanantai 12. joulukuuta 2011

Yhdysvaltain terveydenhuolto on sosialistinen

"USA:n terveydenhuolto on ykstityinen ja siksi kallis" on varsin usein hoettu lause. Se on kuitenkin virheellinen, sillä USA:n terveydenhuolto on erittäin säännelty ja siksi kallis.

Liberalismiwiki: USA:n terveydenhuolto:

USA:n lääkäriliitto AMA:n vaikutuksesta lainsäätäjät ovat rajoittaneet voimakkaasti lääkärien koulutusmääriä vuodesta 1910 asti, nyt noin 100 000 lääkäriin vuodessa[11], minkä vuoksi maassa on vakava lääkäripula[12] ja lääkärien palkat ovat USA:ssa kaksinkertaiset eurooppalaisiin verrattuna, mikä on keskeinen syy sille, että terveydenhoito on kalliimpaa kuin Euroopassa. [13]

Hmm, ei kuulosta kovin liberaalilta.

USA:n terveydenhuoltojärjestelmä ei ole liberaali:
USA:n terveydenhoidon huonoja puolia käytetään yleensä todisteena vakuutuspohjaisten terveysjärjestelmien puutteellisuudesta. Silloin kuitenkin unohdetaan, että ensinnäkin monet USA:n sairaalat ovat kunnallisia (municipalities tai counties) sekä ennenkaikkea, että USA:n terveydenhoito on äärimmäisen pitkälle säädeltyä.
Suosittelen lukemaan.

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Perusnuoret on ääriradikaali vasemmistoryhmä

Persuihin pettyneenä tutkikaamme mitä mieltä nuoriso on asioista.
Vasemmistolainen idea perustuu ajatukselle, että ihmisyyteen kuuluu kaikkien auttaminen tilanteesta riippumatta. Idea on sinänsä hyvä, mutta käytännössä tämä ihanne vaatii maailmannäkemisen yhtenä yhteisenä poliittisena tilana, jolloin myös poliittiset järjestelmät on paisutettava massiivisiksi. Me Perussuomalaiset nuoret emme usko, että terveen maailmanlaajuisen yhtenäiskulttuurin luominen olisi mahdollista.
Huh, onneksi. Persujen nuoret ovat vasemmistoa vastaan. Emopuolueen ohjelma oli niin pöyristyttävää, että pakko lukea lisää ajatusten tervehdyttämiseksi.
Nykyisen suurkapitalismin tapaan sosialismissa ihannoidaan suuruutta ja ihmisten ohjailua, vain lähestymiskulma on eri.
Mitä helvettiä..?
Nykykapitalismissa koko hyvän käsite saa oudon sisällön, koska siinä
käytännössä kannustetaan ihmistä ajamaan vain omia yksilöllisiä etujaan inhimillisesti kestämättömillä tavoilla.
Mitä tämä nyt sitten on? Persunuorten piti olla vasemmistoa vastaan!
Markkinatalous onhyvä renki, mutta huono isäntä.[...] Markkinakeskeinen ajattelu, johon globalisaatio ja monikulttuurisuus perustuvat, ei anna kenellekään oikeutta määritellä, mikä on kulttuuria ja mikä ei. Monikulttuurisuus on siis yltiöyksilöllisyyden edistämistä, ja juuri sen takia uusliberalistitkin kannattavat monikulttuurisuutta samaan tapaan kuin äärivasemmisto, joka ei ole pystynyt vastaamaan globaalin kapitalismin haasteeseen, vaan on ottanut sen annettuna.
....
Yhteiskunnallisista suuntauksista pohjimmiltaan harvainvaltaisia järjestelmiä ovat mm. nykyinen globaali kapitalismi ja kommunismi. Kyseisissä järjestelmissä yksilön elämä ei ole käytännössä itseisarvo ja pyhä, vaan yksilö on valjastettu osaksi sellaista maailmankatsomusta, jossa ei ole sijaa inhimillisyydelle.

Ja vasemmito-agitointi vain jatkuu.

Globaali kapitalismi elää loisena demokraattisissa järjestelmissä ja monistaa koko ajan itseään syövän tavoin valtiokehoja näivettäen.
 Kapitalismi ja kommunismi ovat eräänlaisia sairauksia, koska ne tuhoavat elämää ja etenevät yhteiskunnan ”kudoksessa” sitä nopeammin, mitä enemmän niille antaa sijaa. Ne kannustavat ihmisiä käyttäytymään niin, että luonnollisten ja pyyteettömien suhteiden solmiminen yksilöiden välille käy
mahdottomaksi. Nykykapitalismi ja kommunismi ovat uhmakkaita.
Kapitalismi sitä, kapitalismi tätä. Näiden pikkupioneerien löpinät saavat Vasemmistonuortenkin posket punoittamaan kiljun sijaan kateudesta.
Vahvin kulttuuri kapitalistisessa yhteiskunnassa on rahan kulttuuri...
Perusvasemmistolaisten nuorten teksti saavuttaa lakipisteensä EU-asioissa.
Perussuomalaisten Nuorten mielestä Euroopan unioni ei ole mikään arvoyhteisö, koska käytännössä se perustuu vain kaupallisille arvoille. Siksi on vaikea nähdä, että EU:ta kannattaisi kehittää liittovaltion suuntaan. Monikulttuurisuus, jota EU juhlapuheissaan edustaa, ei ole mikään todellinen arvopohja, koska mukaan on kytketty vahvasti suurkapitalismi. Toteuttaakseen eliitin päämääriä EU hajottaa kansallisia arvoyhteisöjä ja kulttuureita ja siten purkaa esteitä rahavallalta.
Tämän kommunistiroskanko pitäisi olla vaihtoehto yhtään millekään?

Perussuomalaiset on vasemmistopuolue

Timo Soini mietti loikkaamista demareihin:
SMP:n kaaduttua vuonna 1995 perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini harkitsi siirtyvänsä SDP:n riveihin. SDP oli tuolloin ainoa puolue, joka Soinia kosiskeli. Asiasta uutisoi Ilta-Sanomat.
– Kyllä sitä muutaman viikon harkitsin, pari viikkoa ainakin, sitten päätin, ettei minusta ole siihen.
Sosialidemokratiaa Timppa ei kuitenkaan unohtanut. Hänen ansiostaan Perussuomalaiset ovat tarjoamassa kunnon kansallisvasemmistolaista ohjelmaa Neuvostoliiton varjossa kasvaneille suomalaisille. Jopa Jungerin mielestä vaaliohjelman törsäily on kallista. Tämä siis mieheltä jonka puolue on ollut hallituksessa tuhlaamassa kiitettävät summat rahaa viimeisen puolen vuoden aikana. Mutta löytyihän siitä ohjelmasta positiivistakin sanottavaa:
Verotuksessa perussuomalaiset on Jungnerin mukaan demarien linjoilla.
Ohjelma on täynnä kaikenlaista kommarihöttöä kuten leikkausten vastustamista, julkisen talouden ihannointia jne. Persujen ohjelma naamioidaan "kolmanneksi tieksi", jotta kepulaisetkin kehtaisivat käydä äänestämässä. Sama linja jatkui varjobudjetissa - tällä kertaa mukaan oli eksynyt vähän kovempaa tekstiä:
Yhteisöveron laskusta varsinaisen hyödyn korjaavat
suuret yritykset. Perussuomaiset pelkäävät, että verohyöty valuu suuryritysten osakkaiden taskuun eikä kasvuun ja työllisyyteen. Niiden toimintaa ohjaavat globaalit markkinavoimat, joihin vähäisillä veroratkaisuilla ei ole juurikaan merkitystä.
Hui, pelottavia globaaleja markkinavoimia! Kuinka siekailematonta oikeistopropag... Eipäs kun hetkinen. Tämähän on kuin suoraan Vasemmistoliiton ohjelmasta.
Perussuomalaiset on laatinut vaihtoehtobudjetin, joka puolueen mukaan edistää oikeudenmukaisuutta. Rikkaille tulisi uusi veroporras eli "Walhroos-vero" ja suursäätiöiden pääomatulot laitettaisiin verolle. Velkaa puolue ottaisi siinä missä nykyinenkin hallitus.

 Mitä ihmettä?? Mihin katosi se median lupamaa vaihtoehto? Tämä on sitä samaa puuroa mitä kommunistit ovat meille viimeiset puoli vuosisataa syöttäneet. Ehkä perusnuorissa on toivoa, pureudumme heihin seuraavassa blogitekstissä...

lauantai 10. joulukuuta 2011

Mitä vasemmisto on

Wikipedia:

Leftist economic beliefs range from Keynesian economics and the welfare state through industrial democracy and the social market to nationalization of the economy and central planning.
Tässä Wikipedian määritelmä sosialismille:
Socialism  /ˈsʃəlɪzəm/ is an economic system characterized by social ownership of the means of production and cooperative management of the economy; or a political philosophy advocating such a system. "Social ownership" may refer to any one of, or a combination of, the following: cooperative enterprises, common ownership, autonomous public ownership or state ownership.
Kaikki politiikka on pohjimmiltaan talouspolitiikkaa, joten vasemmiston ydin löytyy myös talouspolitiikasta. Sosialismin ja keynesiläisyyden lisäksi vasemmiston ympärille on vuosisatojen kuluessa keräytynyt tietynlainen retoriikka ja tietyt sosiaalipoliittiset tavoitteet. Näin ainakin "oikeat" vasemmistolaiset haluavat väittää - todellisuudessa vasemmistolainen talouspolitiikka sekä työväen asia on kelvannut myös muillekin kuin marxilaisille tai demareille. Valtion sektori("julkinen" sektori) on aina sosialistinen sektori. Vasemmistolainen talouspolitiikka, sosialismi, on valtion omistusta ja valtion hallintaa. Erilaisille yksityisomistuksen ja valtiovallan yhdistelmille voidaan keksiä kaikenlaisia kivoja nimiä, kuten sekatalous tai keynesiläisyys, mutta nekin ovat sitä itseään. Valtiolla on niissä paljon valtaa ja kaiken lisäksi mahdollisuus polkaista poljinta jos halutaan vielä lisää. Tässä linkki Kommunistiseen manifestiin - monet sen tavoitteista ovat toteutuneet myös nykypäivän Suomessa.

Vasemmistolainen talouspolitiikka on varmasti kaikille melko selvä asia. Mystisempää monille on, miksi natsi-Saksaa ja fasistista Italiaa ei lasketa mukaan vasemmistolaiseen kaanoniin. Selitys on varsin yksinkertainen - natseista oli tullut pahoja toisen maailmansodan jälkeen, joten valtaan jääneet vasemmistolaiset eivät halunneet leimautua samojen aatteiden kannattajiksi. Talouspolitiikka natseilla, vasemmistolaisilla ym. kommunisteilla on identtistä, sen sijaan natsit päättivät ottaa mukaan aikansa populistisen rotuopin ja päästää höyrypäisiä antisemitistejä vallankahvaan. Meinasin aluksi mainita myös natsien retoriikan olleen erilainen mitä vasemmistolaisilla. No, en lopulta voinut tehdä sitä, koska ei se pääpiirteittäin ollut. Valtiolta lisää rahaa ihmisille, kapitalismi kuriin, jne. Natsit olivat luonnonsuojelussa ja ympäristöarvoissa vuosia vasemmistolaisia edellä! Kommunismia se rotukommunismikin on.

Erityisen paljon kertoo myös se, että Gunnar Myrdal ja Keynes diggasivat natseista. Mut hei, ei ne nazit voi olla vasemmistolaisia, nehän on antisemitistejä. Ja sit hei, Israelin vihaaminen ei ole antisemitismiä. Eikä Misesin ja Friedmanin.

Äärioikeiston mysteeri

Lipponen jyrähtää jälleen: Perussuomalaisissa asuu äärioikeistolaisuus
SDP:n tuleva presidenttiehdokas Paavo Lipponen syyttää joitakin perussuomalaisia äärioikeistolaisiksi.
– Selkeä äärioikeistolainen linja, joka asuu perussuomalaisten puolueessa. Nyt pitää kysyä perussuomalaisten puoluelinjaa, hyväksytäänkö tällainen käyttäytyminen, Lipponen kertoi Huomenta Suomen Torstaikabinetissa.
Lipponen viittasi puheillaan myös perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-Ahon Kreikka-kommentteihin, joiden mukaan Kreikkaan tarvittaisiin sotilasjuntta, joka voisi laittaa lakkoilijat ja mellakoijat kuriin panssarivaunuilla.

Vasemmisto on kovasti huolissaan äärioikeistosta. Sitä tuntuu nyt vaalien jälkeen löytyvän joka paikasta ja joka kiven takaa. Suuremmaksi kysymykseksi on jäänyt, että mitä ihmettä se oikein on? Wikipedian mukaan siihen kuuluvat mm. fasismi ja kansallissosialismi. "Far right politics commonly includes authoritarianism, nativism, racism and xenophobia." Ei sanaakaan talouspolitiikasta. Ilmeisesti äärioikeisto käsittää pelkkiä arvoja, eikä mitään muuta? Saanen sitten esittää kysymyksen Hesarille: Minkä pirun takia talouspolitiikka piti sitten jakaa vaalikoneessanne oikeistoon ja vasemmistoon? Se saattaa Lipposen hieman kiusalliseen valoon, sillä kyseisen vaalikonedatan mukaan mm. sellaiset "äärioikeistolaiset" demonit kuten Juho Eerola, Jussi Niinistö ja Vesa-Matti Saarakkala ovat enemmän poliittisesti vasemmalla mitä Päivi Lipponen. Paavon demarivaimo on oikeistolaisempi mitä perussuomalaiset äärioikeistolaiset! Lisäksi Jussi Niinistö on yhtä vasemmalla mitä Markus Mustajärvi, Merja Kyllönen ja Lauri Ihalainen. Jussi Halla-aho on varsin keskellä, ja häntä oikeistolaisempia ovat sellaiset natsit kuten Tapani Tölli, Paula Lehtomäki, Ben Zyskowicz ja Mikko Alatalo. Osmo Soininvaara on kaikista eniten "äärioikealla". Good job Hyysäri!

Hesari on ilmeisesti häpeissään poistanut myös rannalle jääneet ehdokkaat käsittäneen graafisen datan, sillä en ahkerasta googlettelusta huolimatta löytänyt sitä mistään(linkkivinkkejä otetaan vastaan). Jos kuitenkin otetaan kaikki ehdokkaat käyttöön, niin tällainen demoni oli kaikkein äärioikeistolaisin. Äärioikeistolla ei ilmeisesti ole minkäänlaisia röyhkeyden rajoja, kun kehtaavat oikein retostella sijoittumisellaan. Ongelmia tulee kun aletaan tutkia tämän riivaajaan puoluetaustaa... Sehän on Kokoomus! Eivätkö persut olekaan äärioikealla? Kuka sitten edustaa Suomen äärioikeistoa? Kun siirrytään Hyysärin huumoripläjäyksestä niinkin virallisiin asioihin kuin eduskunnan istumajärjestykseen, soppa sekoittuu entisestään. Persut ovat Keskustaakin vasemmalla eduskunnassa. Sen sijaan Suomen natseimman puolueen johtajaksi paljastuu...


Tämä mies! Olisihan se pitänyt arvata, ei Soinilla ole karismaa näin 30-lukulaiseen puhujapönttö-agitointiin.

perjantai 9. joulukuuta 2011

Vasemmiston käsitevaltaus III

Viime tekstissä mainitsin nykyisen "liberalismin" olevan törkein vasemmiston suorittamista käsitevaltauksista, koska siinä vietiin vastustajan(markkinatalouden) positiivisia mielleyhtymiä herättävä nimi. Olen pahoillani tästä, ja syytän siitä huonomuistisuuttani. Kyseessä on nimittäin vasta vasemmiston toiseksi törkein nimivarkaus. Kaikista törkein on itse sanan vasemmisto varastaminen... Liberaaleilta!



Ranskan vallankumous toi monarkistien lisäksi uuden ulottuvuuden politiikkaan, tasavaltalaiset. Kuten moni tietää, vasemmisto-oikeisto-akseli on peräisin noilta vuosilta. Ranskan kansalliskokouksessa oikealla istuivat monarkistit, ja vasemmalla tasavaltalaiset, jotka jakautuivat sosialisteihin... Sekä liberaaleihin. Vallankumouksen edetessä ääsisosialististit kuten Robespierre pääsivät valtaan, ja muuttivat aluksi liberaalina edenneen vallankumouksen nykyvasemmistolaiseen giljotiini-terroriin. Robespierre ei kerennyt toteuttaa ykistyisomistusvihaansa kuin muutaman vuoden, jonka jälkeen hänkin päätyi giljotiiniin. Vallankumouksen sosialistisen radikalisoitumisen jälkeen valtaan palasivat maltillisemmat, mutta entistä monarkistisemmat hahmot. Lopulta koko touhu ajautui Napoleonin käsiin, mikä sinetöi vasemmiston paikan sosialisteina, monarkistien paikan oikeistolaisina, ja liberaalien paikan outoina lintuina. Vuosien varrella vasemmistolaiset ovat yrittäneet paikata tätä keksien pseudotermin "uusliberalismi", lumpanneet sen oikeistoon ja ryhtyen omimaan termiä "liberaali" itselleen. No, minun puolestani saavat pitää "vasemmiston", mutta jättäkööt liberalismin rauhaan. Kaikista hassuinta on että näille porsaille ei riitä mikään. In the Jenkkilä, kommarit ovat alkaneet omia jopa libertarismia itselleen! Mutta se onkin jo kokonaan toinen tarina...

torstai 8. joulukuuta 2011

Vasemmiston käsitevaltaus II

Aiheesta riittää kertomista useampaankin blogiviestiin, niin ahkeria ovat vasemmistolaiset olleet sanojen ja termien omimisessa. Mainitsin jo, että vasemmistolla on hyvin suuri kiinnostus sellaisiin termeihin, joilla ei ole tippaakan tekemistä heidän ajamien asioiden kanssa. Ehkä vasemmistolaiset vain ovat parempia markkinoinnissa. Etenkin sellaiset termit kuin vapaus, tasa-arvo ja rauha ovat olleet kuumaa valuttaa, ja tuntuvat vieläkin nauttivan kestosuosikkien asemaa. Irvokkainta tämä oli idässä, missä kommunistimaat näytettiin maailman suurimpina rauhan lähettiläinä. Tästä vasemmistolaisesta "rauhasta" suomalaiset saivat omat henkiset arpensa piiiitkäksi aikaa vuosien -39-40 talvella. Vapautta rajan takaa ei myöskään löytynyt, sen sijaan joukkohaudoissa maanneet taisivat olla varsin tasa-arvoisessa asemassa.

Kuitenkin, kaikista röyhkeintä on kieltämättä ollut oman arkkivihollisen, vapaan markkinatalouden, alkuperäisen nimen varastaminen(!). Yhdysvalloissa tämä on kaikista selvintä - liberalismi tarkoittaa nykyisin rapakon takana vasemmistoa. Tähän on monia syitä, päälimmäisenä selvän vasemmistopuolueen puuttuminen Yhdysvalloista, mikä ajoi kaikki ryhmät sosialisteista kansalaisoikeuslaisiin astumaan demokraattien riveihin. Sosialistipuoluekin näivettyi tästä 1900-luvun alussa sivutuotoksena. Rooseveltin New Dealin, keynesiläisyyden nousun ja toisen maailmansodan jälkeen käsitemutaatio oli valmis. Kylmän sodan anti-kommunismi vielä jäädytti tilanteen. Kukaan vasemmistolainen ei enää kehdannut esiintyä sosialistina, demarina tai kommunismina, toisin kuin Euroopassa. Jenkkilän liberalismi on noista surullisista ajoista lähtien puhaltanut kylmää tuulta tänne vanhalle mantereellekin. Hesarin taannoinen vaalikone oli ehkä oksettavin tuotos mitä olen tällä saralla nähnyt. Mm. Liberaalit ry:n puheenjohtaja Jouni Flemming sijoittui siinä "konservatiiviseksi"... Harhauduin jopa itsekin kesän aikana kutsumaan tätä blogia Konservatiiviseksi talouspolitiikaksi, mutta onneksi virheet voi korjata. Seison jääräpäisesti kommunistien yrittämää "liberaali"-sanan ryöstä vastaan.


                                       

Vasemmiton käsitevaltaus

Vasemmistolaisilla on tapana ottaa käyttöönsä yhteisöllisyyteen viittavia termejä sekä sanoja. Ensimmäiset näistä olivat sosiaalisuus ja "community", joista väännettiin sanat sosialismi ja kommunismi(tulee latinan sanasta communis, "jaettu" tai "kuuluu kaikille"). Käytännön toteutukseen siirryttyään myös ihmisten kokoontumisesta johdettu "council"/komitea tuli niin merkittäväksi, että itämaille pystytetty onnela nimettiin oikein Neuvostotasavaltojen liitoksi, ilmeisesti koska Komitealiitto kuulosti tylsemmältä. Myöhemmin otettiin käyttöön demokratia ja vuosien vieriessä etenkin kansandemokratia. Vallatuista sanoista saa aikaan siistejä kombinaatioita, kuten "demokraattinen sosialismi", "sosialidemokratia" ja "neuvostososialismi". Yllättävän käänteen ja kiusallisten paljastusten jälkeen suuri osa termeistä kuitenkin muuttui epämuodikkaiksi, mikä ajoi vasemmistolaisten käsitevaltausharrastuksen pienimuotoiseen kriisiin. Viime aikoina on kuitenkin alettu palata ruotuun, ja uusimpana tuttavana perheeseen on lisätty solidaarisuus. Sosialismi kuulostikin aika 1900-lukuiseslta, solidarismi on in! Tästäkin saa äkkiä mietittyä uusia kivoja yhdistelmiä, kuten "demokraattinen solidarismi", "sosialisolidarismi" ja retrovaihtoehtona vielä "neuvostosolidarismi".


Kaikista mielenkiintoista käsitevaltauksessa on, että se kohdistetaan sanoihin, joilla ei ole mitään tekemistä itse vasemmistolaisuuden kanssa. Ilmeisesti "pakottaminen", "ampuminen", "nälänhätä", "diktatuuri", "sensuuri", "terrori", "massamurha", valtion vallan lisääminen ja suunnitelmatalous eivät olleet maailman myyvimpiä termejä, vaikka kuvaavatkin vasemmiston historiaa varsin kattavasti. Kiinnostavaa on myös, että vasemmistolaisen politiikan toteuttajia ei lasketa vasemmistolaisiksi, jos he ovat keksineet omat iskulauseensa. Ehkä Saksan kansallissolidaristinen työväenpuolue olisi ollut myyvämpi.

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Mitä Ron Paulille kuuluu?

Ron Paul Again Polls Second in New Iowa Survey:


Support increased 8 percentage points since same survey was held in early October
ANKENY, Iowa – 2012 Republican Presidential candidate Ron Paul placed second in a poll of likely Republican caucus goers, garnering 18 percent or 8 percentage points higher than when PPP last conducted this poll.  The 12-term Congressman from Texas is between Newt Gingrich and Mitt Romney, who have 27 and 16 percent, respectively.

Mies on kerännyt kuluneiden kuukausien aikana monta miljoonaa dollaria moneybombiensa kautta. Strategia on selvä: ei mitään väliä mitä kansalliset gallupit osoittavat, vain Iowan voittaminen ja New Hampshiressa menestyminen(niukka toinen sija esimerkiksi) ovat avaimet voittoon. Jos nämä tavoitteet toteutuvat, media ei voi enää piilotella Paulia kuten tähän asti. Tämä saisi tehtyä Paulista anti-Romney- vaihtoehdon, mikä takaisi hänelle lisää voittoja Romneyn turhautuneilta republikaaneilta. Olen samaa mieltä mitä aiemminkin, Ron Paulilla on mahdollisuus saada republikaanien ehdokkuus.

torstai 4. elokuuta 2011

Risto Ryti (osa 2/2)

Ministeriytensä jälkeen vuonna 1924 Ryti siirtyi Suomen Pankin johtoon. Vaikka Suomen pankki keskuspankkina on itsessään jo epäliberaali laitos, oli Rytin vankka kultakannan kannattaminen liberaalimpaa kuin vasemmistolaisten puhtaan setelirahan vaatiminen. Astuttuaan virkaan hän arvosteli jälleen edeltäjiensä holtitonta inflaatiopolitiikkaa, ja saikin korjattua asian vuoden -24 loppuun mennessä. Yksi syy kyseisen sosialistisen inflatoinnin vastustamiseen oli, että inflaatiopolitiikan seurauksena lukuisten suomalaisten sukanvarteen laitetut eläkesäästöt katosivat savuna ilmaan. Sodan jälkeen monet Euroopan maat pyrkivät palaamaan kultakantaan, ja Ryti liittyi innokkaana mukaan. Tästä palautumisesta ei tosin pidä vetää liian innokkaita johtopäätöksiä, kuten Murray Rothbard "Mitä valtio on tehnyt rahallemme"-kirjassaan osoitti. Kyse oli lähinnä pseudokultakannasta, jonka puutteet antoivat mahdollisuuden suureen luotonantoon ja talouskuplan syntymiseen.

"Kun kultakanta paremmin kuin muut systeemit on osoittanut voivansa ylläpitää rahaolojen vakavuutta, on siten kaikilla kansoilla yhtälainen intressi kultakannan palauttamiseen."

Risto Ryti

Ryti kirjoitti aiheesta esitelmän "Takaisin kultakantaan". Sen mehevin puoli on ilman muuta hänen nousunsa selkeästi vastustamaan Lord Keynesiä ja tämän ajatuksia paperivaluutan paremmuudesta suhteessa kultakantaan. Lopulta vuonna 1925 Suomi sai kultakannan, Rytin sanoin "maailman parhaan rahajärjestelmän". Vuonna 1929 kuitenkin länsimaiden pankkimaailman erivapauksien tuoma luotonlaajennus iski takaisin pankkikriisin myötä. On kuitenkin Rytin tappioksi myönnettävä, että hän itsekin oli alentamassa Suomen korkoja. Kyseessä oleva korjausliike äityi Yhdysvalloissa kymmenvuotiseksi suureksi lamaksi Hooverin ja Rooseveltin alettua sorkkimaan talouden kanssa. Suomessa ei tällaiseen ryhdytty, vaan Ryti otti käyttöön "tyhjän kukkaron diktatuurin" ja syytti Suomen valtiota holtittomasta tuhlailusta. Rahat käytettiin valtion velkojen maksuun eikä  uuden talouskuplan ruokkimiseen. Suomi nousi erittäin nopeasti kriisistä, ja 30-luku muistetaan täällä elintason kasvuna. FDR:n ja New Dealin Yhdysvalloissa samaa aikaa kutsutaan "menetetyksi vuosikymmeneksi". Ryti totesi myös Suomen 26,5 keskimääräisen veroprosentin olevan aivan liikaa, sillä jopa Ruotsissa se oli vain 12,3. Siinä tavoitetta nykypäiväänkin!


30-luvun kansallissosialismin nousu oksetti Risto Rytiä. Hän näki aivan oikein natsi-Saksan Neuvostoliiton peilikuvana, eikä luottanut Hitleriin edes presidentiksi tultuaan. Ryti oli hyvissä väleissä Yhdysvaltojen ja Britannian pankkimiesten kanssa, ja yritti talvisodan jälkeen saada puolustussopimusta Churchillin kanssa. Yritys kariutui lopulta Norjan valtauksen myötä. Neuvostoliiton uhan ja muiden poliitikkojen painostuksen alla myös Ryti taipui lopulta saksalaissuuntaukseen. Lopulta hän kuitenkin sanoi jatkosodan viimeisinä vuosina Yhdysvaltojen lähettiläälle, ettei ikinä uskonut Saksan voittavan suursotaa mutta lyövän edes Venäjän. Ryti muistetaan parhaiten jatkosodasta, mutta siihen liittyminen saattoi olla hänen uransa suurin virhe.

Erottuaan presidentin virasta Ryti ei suinkaan joutunut heti tyrmään. Oikeudenkäynnistä ei ollut vielä tietoakaan, sillä sota oli yhä käynnissä muualla Euroopassa. Ryti siirtyi viimeisen kerran Suomen pankin johtoon, ja antoi kovaa huutia kommunistien ja keskustan ensimmäiselle irvokkaalle kädenlyönnille. Valtion tuhlaus oli jälleen holtitonta, inflaatio laukkasi eivätkä innokkaat palkkojen korotukset vastanneet talouden kehitystasoa. Mutta nyt oli vuosi -45, ja oli alkanut Uusi aika. Suomea ei johtanut enää oikeisto, Suomea johti vahvaan kommunismiin nojaava vasemmisto. Rytin inflaation vastustaminen ja toimiviksi todetut liberaalit lääkkeet eivät enää kelvanneet kommunisteille.

"Sen sijaan että olisi lähdetty kulkemaan kieltäymysten, kurin ja ponnistusten tietä, kuten oli tehty sodan aikana, valittiinkin lavea ja huoleton tie, jota oli helpompi ja houkuttelevampi kulkea... Hallitus antaa perään uhkauksille, jotta lakkohelvettiä ei päästettäisi irti, mikä kuitenkin merkitsee, että setelikoneiden täytyy käydä täydellä höyryllä. Karuselli on täydessä käynnissä ja arvottomia paperilappuja jaetaan nippuina viikkotileissä."

Risto Ryti

Ryti oli vasta 55-vuotias, eli poliitikoksi vielä varsin nuori. Jos hän olisi parantunut sotastressin tuomista sairauksista, hän olisi hyvin voinut vielä 60-luvun lopulla olla mukana aktiivisesti politiikassa. Sisäpoliittiset syyt ja "kolmen suuren hallituksen" vastaan nouseminen taloudessa olivat mukana vaikuttamassa kun Rytin tuomiota valmisteltiin. Ei ole mikään yhteensattuma, että Uuden ajan ykkösmies Kekkonen oli mukana tehtailemassa syytöksiä sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä. Suomi menetti paljon tuomitessaan liberaalin Rytin linnaan. Samalla maamme avasi lopullisesti ovet valtion vallan jatkuvalle kasvamiselle ja Neuvostoliiton aatteiden imeytymiselle.

keskiviikko 3. elokuuta 2011

Risto Ryti (osa 1/2)

Toiseksi suurimmaksi suomalaiseksi äänestettiin useampi vuosi sitten libertaari. Miten niin libertaari?  Toiseksi tuli talonpojan poika Risto Ryti, klassisen liberalismin kannattaja. Vasemmiston aloittaman käsitevaltauksen vuoksi kyseinen aate on nykyään ajettu taiteilemaan lukuisten eri termien kanssa. Libertarismi on näistä tunnetuin, vaikka kantaakin mukanaan "jenkkiläisyyden" leimaa. Kuitenkin, kärjistetysti voidaan todeta toiseksi suurimman suomalaisen olevan libertaari. Tilanne on suorastaan ironinen sosiaalivaltiossamme.




Risto Rytistä ei kansa muista kuin hänen uhrautumisensa jatkosodan aikana, mikä kyllä on ehdoton osoitus miehen isänmaanrakkaudesta ja velvollisuudentunnosta. Hän menetti uhrauksensa vuoksi uransa, terveytensä ja lopulta henkensä. Ryti oli älykäs mies, mikä osoitettiin hänen luotsatessaan Suomea läpi ihmishistorian hirvittävimmän konfliktin, toisen maailmansodan. Moni ei kuitenkaan tiedä, että valtiomiehen ura pääministerinä ja presidenttinä eivät olleet Rytin ainoa saavutus - hänen teki toisen elämäntyönsä taloudessa vuosina 1921-1924 valtiovarainministerinä ja vuosina 1924-39 Suomen Pankin pitkäaikaisimpana johtajana, tuoden Suomelle yhden Euroopan nopeimmasta talouskasvusta. Vielä tätä ennen Ryti toimi kansanedustajana, ja vain  vuonna 1925 hän oli vähällä voittaa Suomen presidentinvaalit, 36-vuotiaana! Ratkaisu jäi kiinni ruotsalaisen kansanpuolueen valitsijamiesten äänistä kolmannella kierroksella. Toisella kierroksella hän oli johdossa. Jo vuonna 1923 oli presidentti Ståhlberg väläytellyt pitävänsä Rytiä sopivana seuraajana itselleen. Ironia kohtaa huippunsa vuonna 1936, kun Rytiä ehdotettiin uudestaan seuraavaksi presidentiksi... Helsingin Sanomien toimesta! Enpä olisi uskonut Pravdalla olevan näin syntisen markkinamyönteisiä luurankoja kaapissaan!

Johtaessaan Suomen taloutta Ryti noudatti liberaalia linjaa miten parhaiten siihen pystyi. Valtiovarainministerinä hän antoi murhaavan arvostelun kolmelle häntä edeltäneelle itsenäisyyden vuoden varainhoidolle. Valtion varoja sijoitettiin vahvasti spekuloiden, ei pelkästään rohkeasti vaan jopa kevytmielisesti. Lisäksi kansalaissotaa rahoitettiin setelipainolla, joka johti odotetusti kansalaisten säästäväisyyttä ja aikapreferenssiä tuhoavaan inflaatioon. Ryti tarttui toimeen, ja valtion varainhoito saavutti tiukan tarkkuudeen, budjetit ja tilinpäätökset valmistuivat ennätysajoissa. Hänen budjettipolitiikkansa oli erittäin tiukkaa, ja kaikki kysymykset sosiaalipolitiikasta maanpuolustukseen piti katsoa ideologiattomasti rahallisten menojen kautta. Maanpuolustuksen osalta tämä oli kuitenkin virhe, kuten kahden vuosikymmenen jälkeen voitiin huomata. Joka tapauksessa, jopa Edwin Linkomies totesi juuri Rytin olleen se henkilö, jonka ansiosta itsenäisen Suomen raha-asiat saatiin järjestykseen ensimmäisten vuosien kaaoksen jälkeen.

tiistai 2. elokuuta 2011

Valtion Uutisten puolueeton katsaus USA:n velkakriisiin

TAUSTA: Talouskriisi ja sotiminen USA:n velkakriisin takana

Yhdysvallat on vienyt nykyiseen velkakriisiin vuoden 2008 talouskriisi ja terrorisminvastainen sota. Ennen nykyistä demokraattihallintoa Yhdysvaltain valtion velkaa lisäsivät erityisesti republikaanipresidentit.

Yhdysvaltain republikaanit syyttävät demokraatteja holtittomiksi velan ottajiksi. Kuitenkin myös republikaanipresidentit ovat lisänneet Yhdysvaltain valtion velkaa kolmen viime vuosikymmenen aikana. 

Republikaani Ronald Reaganin aloittaessa presidenttinä vuonna 1981 Yhdysvaltain valtion velan osuus bruttokansantuotteesta oli runsaat 30 % eli alimmillaan 40 vuoteen. Reaganista alkoi valtion velkaantumisen huima nousu Yhdysvalloissa, minkä pystyi keskeyttämään hetkelliseen laskuun vain demokraattipresidentti Bill Clinton 1990-luvulla.
Sokerina pohjalla:
Yhdysvaltain velkaantumista on lisännyt myös republikaanien haluttomuus korottaa veroja.
Kaikkien länsimaiden velkataso on paisunut 70-luvulta asti räjähdysmäisesti Euroopan rakastamasta kommunismista huolimatta. Syy löytyy velanoton helpottumisesta, kun Bretton Woodsin hajoaminen juuri 70-luvulla katkaisi viimeisen linkin kultakantaan. Pahat republikaanit eivät olleet laskemassa Italialle ja Kreikalle veroja ja ajamassa niitä tätä kautta velkaorjuuteen. Syypää löytyy valtion kanssa naimisissa olevista pankkiireista ja rahanahneista poliitikoista. Helppohan se on porsastella, kun Fiat-rahan ja kassavarantovelvoitteettoman pankkijärjestelmän avulla voi lykätä maksua seuraavan vaalikauden päättäjille!

En sinänsä ole yllättynyt Ylen "uutisen" sisällöstä, toimittajat ovat saaneet kunnon ideologisoimisen kerhosta yliopistoon sekä nykypäivän keynesiläinen taloustiede nyt on mitä on.

torstai 28. heinäkuuta 2011

Anders Chydenius ja Lappi

Anders Chydeniuksen, yhden Suomen tunnetuimman liberaalin ajatuksista mielenkiintoisin on ehdottomasti ratkaisu Lapin asumattomuuteen ja sen resurssien valjastamiseen. Hän vaati Ruotsin valtakunnasta erotettavaksi alueen, joka ulottuisi Uumajan Lapista Utsjoelle sekä Inariin, mutta ilman Kemijoen veistöaluetta. Alkuvaiheessa kyseiseen Lappiin saisivat muuttaa kaikki Ruotsin ja ulkomaiden luterilaiset sekä reformoidut(kiistatta radikaalia 1700-luvulla) ja he saisivat ottaa haltuunsa maata "enintään puoli neliöpeninkulmaa" perhettä kohti ja harjoittaa mitä rehellistä elinkeinoa halusivat, ilman valvontaa saati rajoituksia. Ulkomaankauppa olisi täysin vapaata. Entäpä julkinen valta? Alkuvaiheessa Lapissa olisi kruunun tuomareita, mutta kun asukkaat ovat järjestäytyneet yhdyskunniksi, tuomareiksi valittaisiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan luottamusmiehiä heidän omasta joukostaan.

"... vapaavaltio, yksityinen omistusoikeus ja yksilönvapaus. Asukkaat saisivat harjoittaa mitä ammattia tahansa, vapaakauppa olisi täydellistä, etuoikeuksia, sääntelyä tai veroja ei olisi. Byrokratia puuttuisi, ja ainoa viranomainen olisi tuomari, joka valvoisi, että kenenkään oikeuksia ei poljettaisi."

Anders Chydenius

Monet ovat kutsuneet Chydeniuksen Lapin visiota minarkistiseksi, klassisen liberaaliksi tai yövartijavaltioksi. Minusta tuo on kaikki selvää roskaa - Chydeniuksen Lapin malli oli avointa flirttailua anarkokapitalismin kanssa. Perinteisessä minarkiassa valtio tuottaa poliisin, tuomarit, lait ja puolustuvoimat. Chydeniuksen Lapissa ainoa laki tuntuu olevan määräys luottamusmiehistä, mutta ainakin Pentti Virrankoski vihjailee Chydeniuksen elämänkerrassaan tämänkin olleen silmänlumetta.

"Jotta hänen utopiansa ei näyttäisi liian anarkistiselta, Chydenius asetti Lapinmaahan sentään tuomareita valvomaan elinkeinojen rehellistä menoa, mutta muistaen, [...] että kruunun tuomareita tarvittaisiin vain alussa;"
(s. 416)

En ole harmikseni lukenut itse Chydeniuksen tekstiä, joten en osaa kertoa enempää hänen tarjoamistaan vaihtoehdoista julkiselle lainvalvonnalle. Anarkokapitalismin erottaa selkeiten minarkiasta lakien yksityistäminen - jos haluat kerätä tontillasi veroja, olet vapaa tekemään sen, mutta muiden ei ole pakko tulla tontillesi noudattamaan lakejasi. Minarkiasta voidaan vääntää sovelluksia, jossa tuomarit ja poliisit toimivat yksityisellä puolella, mutta heitä kaikkia sitoo silti julkisen vallan luoma laki. Julkinen laki on viimeinen asia, mikä erottaa minarkian anarkokapitalismista/voluntarismista.

Chydeniuksen Lapin malli on selvästi radikaalimpi mitä perinteinen yövartijavaltio. Se seisoo eriskummallisesti julkisen lain sekä yksityisen lain välissä, jääden mielestäni selityksiltään hieman vajaaksi tehden näin lopullisesta määritelmästä vaikeampaa. Ehkä Chydenius ajatteli vapaan kaupan olevan itsessään niin suuri riidanratkoja, ettei poliisia tarvittu. Tai kansalaiset toimivat itse poliiseina. Joka tapauksessa, kirjoitelma kuitenkin vihjaa selvästi Chydeniuksen sisällä piilleen liberalismin olleen äärimmäisempää mitä nykypäivän "Chydenius oli demokraatti"-henkilöt uskovatkaan. Lapin malli osoittaa Chydeniuksen olleen libertaarimpi mitä Adam Smith, Milton Friedman, Friedrich Hayek ja jopa Ludwig von Mises, jos unohdamme hänen separatismi-teoriansa. Vielä yllättävämpää varmasti on, että ehdotuksensa perusteella hän seisoo paljon lähempänä Murray Rothbardia ja Hans-Hermann Hoppea kuin esimerkiksi Smithia ja Hayekia. Veikkaankin, että Chydenius olisi varmasti pitänyt Man, Economy and Statesta hyvin paljon. Minusta Chydenius ei ollut minarkisti. Chydenius oli viittä vaille valmis anarkokapitalisti.

perjantai 22. heinäkuuta 2011

Ron Paul: Ready Ames, Fire!

Ron Paulin Ready Ames, Fire!-rahapommi keräsi 550 000 dollaria tavoitteen ollessa 500 000 dollaria. Vaikka tavoite oli puolta pienempi mitä aiemmissa rahankeräyksissä, on Paul yhteenlasketuista rahankeräyksistä toisena republikaaneista Mitt Romneyn ollessa ensimmäisenä. Rahoja käytetään tällä hetkellä Iowan osavaltion lämmittelemiseen mm. aikaisemmassa blogiviestissä esitetyllä mainoksella. Mutta mitkä ovat Ron Paulin mahdollisuudet voittaa republikaanien ehdokkuus?



Texas Republican congressman Ron Paul is trailing former Massachusetts governor Mitt Romney and Minnesota Rep. Michele Bachmann, according to the latest Washington Post-ABC News poll.
The poll is the latest to find support for Mr. Paul increasing. The poll finds Mr. Romney topping the field at 30 percent to Ms. Bachmann’s 16 percent, while Mr. Paul receives 11 percent.
Saatan kuulostaa ylioptimistiselta, mutta minusta Paulilla on mahdollisuuksia. Toisena oleva Bachmann on äärikristitty tuttuine ID-mielipiteineen, Romneyn ollessa "keskiverto"-republikaani. Häntä vainoaa kuitenkin Massachusettsin kuvernöörinä aloittamansa terveydenhuoltokokeilu, Romneycarena tunnettu osavaltion sisäinen uudistus, joka oli kuin suora kopio myöhemmin tulleesta Obaman terveydenhuoltouudistuksesta, jota republikaanit vastustivat vahvasti. Lisäksi Romney on kovempi takinkääntäjä mitä Jutta:

torstai 14. heinäkuuta 2011

Ron Paul: Restore America now

Ron Paulin ensimmäinen mainos:


Henkilökohtainen mielipiteeni - video on loistava. Konservatiivit ovat taipumassa kohtalokkaaseen kompromissiin demokraattien ym. sosialistien kanssa. Barack Obaman veronkorotukset eivät ole pelkästään vasemmiston tie, vaan siitä voi tulla myös republikaanien tie.

Ron Paul haastoi myös Ben Bernanken kultakysymyksestä, "Is Gold money?":

tiistai 12. heinäkuuta 2011

Ron Paul: Teksasin gallup ja USA:n velkaantuminen

Question: If the Texas Republican primary were held today, which presidential candidate would you be most likely to vote for?

Ron Paul – 22%
Rick Perry – 17%
Herman Cain – 14%
Newt Gingrich – 11%
Gary Johnson – 9%
Mitt Romney – 8%
Michele Bachmann – 7%
Tim Pawlenty – 2%
John Huntsman – 2%
Rick Santorum – 1%
Undecided – 7%
Tulee ottaa huomioon, että Teksas on Paulin kotiosavaltio, ja on ollut pitkään alueen edustaja kongressissa. Paljon tärkeämpää on Paulin käynnistämä ruohonjuuritason liike Yhdysvaltojen Debt Ceilingiä vastaan. Paul kannustaa kannattajiaan sekä muita perustuslain nimeen vannovia ottamaan yhteys kongressiin ja vaatimaan heitä olemaan myymättä arvojaan.

LAKE JACKSON, Texas--(BUSINESS WIRE)--2012 Republican presidential candidate Ron Paul has launched a major effort to mobilize grassroots opposition to a deal on the debt ceiling that is rumored to be in the works between the Obama administration and House Republican leaders...


“Nothing is more important than mobilizing a grassroots army to stop this sellout of conservative principles by the Washington establishment of both parties. And it is vital that Congress hears from the people, loud and clear, that they cannot support more of the same reckless spending and government overreach they were sent to Washington to end,” continued Paul.

torstai 7. heinäkuuta 2011

Aikapreferenssi 2. osa: Talous

Koska aikapreferenssin vuoksi ihmiset arvostavat myöhemmin saatavia hyödykkeitä vain niiden tuottaessa enemmän tyydytystä mitä aikaisemmin saatavat, luo aikapreferenssi perustan säästämiselle ja investoinneille. Jos aika ei olisi niukkaa eikä aikapreferenssiä täten olisi, ihmiset säästäisivät loputtomasti. Jos aika taas olisi erittäin niukkaa ja ihmisten aikapreferenssi suuri, kukaan ei säästäisi mitään vaan ihmiset pyrkisivät kuluttamaan mahdollisimman paljon. Näin kävisi esimerkiksi hetkinä ennen maailmanloppua. Säästävää asennetta kutsutaan matalaksi aikapreferenssiksi ja tuhlailevaa korkeaksi.

Kun ihmiset tietävät kehittyneemmän tuotantorakenteen olevan tehokkaampi mitä aiempi, he ymmärtävät tuotantorakenteen kehittämisen mahdollistavan suuremman tyydytyksen tason. Tämä johtaa investoimiseen ja yhteiskunnan elintason kasvamiseen, talouskasvuun. Investoinnit ovat talouden ja kehityksen moottori. Tuotantorakenteen kehittymisen myötä työn rajatuottavauus kasvaa. Tämä nostaa työllisyyttä sekä palkkatasoja.

Jos ihmiset eivät ymmärtäisi tuotantorakenteeseen investoimisen parantavan heidän elinolojaan tai heidän aikapreferenssinsä olisi hyvin korkea, tuotantorakenne jäisi alkeelliselle tasolle. Ihmiset eläisivät poimimalla marjoja ja hedelmiä sekä pyydystämällä riistaa ilman työkaluja. Ihmiskunnan määrä jäisi hyvin pieneksi ja sen elämänlaatu olisi nälän ja puutteen piinaamaa. Sama on mahdollista nyky-yhteiskunnallekin, sillä investoinnit eivät pelkästään kasvata, vaan myös ylläpitävät tuotantorakennetta. Jos kaikkien 6-7 miljardin ihmisen ymmärrys tuotantorakenteesta katoaisi tai aikapreferenssit nousisivat erittäin korkeiksi, kukaan ei investoisi, ja tuotantorakenteemme, kaikki koneet ja laitteet, rapistuisivat pois. Ihmiskunnan määrä romahtaisi nälän, kylmän, kuolleisuuden sekä tautien saattelemana ja palaisimme takaisin primitiivisyyteen. Koska pidän ihmiskunnasta hyvin paljon, voin olla iloinen perusvieteistämme - meillä on taipumus ja tarve parantaa elinolojamme investoinneilla ja ymmärrys investointien hyödyllisyydestä.

perjantai 1. heinäkuuta 2011

Aikapreferenssi 1. osa

Ihmiset arvostavat enemmän niitä asioita ja hyödykkeitä, jotka tuottavat heille enemmän tyydytystä (tyydytystä taloustieteellisessä merkityksessä). mitä vähemmän tyydytystä tuovat. Jos yksilö arvostaa kahvikupposta enemmän kuin teetä, hän juo kupin kahvia. Jos hän kaupassa arvostaa enemmän Valion maitoa mitä Ingmanin, hän ostaa Valiota. Vastaavasti ihmiset arvostavat myös aikaa, eli aikaisempaa tyydytystä myöhempään tyydytykseen nähden. Jos asiasta tai hyödykkeestä saatava tyydytys on sama, ihminen valitsee aikasemmin saatavan vaihtoehdon. Jos yksilö haluaa tilata kirjan ja hänellä on kaksi identtistä, samanhintaista vaihtoehtoa, mutta ensimmäinen toimitetaan kahdessa päivässä ja toinen viidessä, hän valitsee ensimmäisen vaihtoehdon (tilanne pätee vain kun odottaminen ei itsessään ole tyydytystä tuottava asia.). Tätä kutsutaan aikapreferenssiksi.

Todellisuudessa jossa elämme, aika on aina niukkaa. Ihminen ei voi tehdä kovin montaa eri asiaa samaan aikaan, emmekä vielä, jos koskaan, elä ikuisesti. Jos odottamisella ei itsessään ole tyydyttävää vaikutusta, ihmiset arvostavat aina aikaisemmin saatavilla olevaa vaihtoehtoa. Tätä ei pidä tulkita niin, että ihmiset valitsevat asioita pelkästään niiden nopeuden perusteella. Aika on vain yksi tekijä muiden, kuten laadun ja hinnan rinnalla. Jos aika ei olisi niukkaa eikä aikapreferenssillä olisi mitään merkitystä valintoihimme, ihmiset säästäisivät ja kasaisivat omaisuuttaan jatkuvasti kuluttamatta sitä.

Aikapreferenssin vuoksi ihmiset valitsevat myöhemmin saatavan hyödykkeen vain, jos se tuo enemmän tyydytystä mitä aiemmin saatu. Kalle haluaa ostaa kahvia, mutta kauppias sanoo seuraavana päivänä olevan mahdollista ostaa tämän päivän hinnalla kaksi kahvipakettia yhden sijaan. Kalle arvostaa myöhemmin saatavia kahta pakettia enemmän mitä heti saatavaa yhtä, ja ostaa kahvinsa seuraavana päivänä. Jos kaksi pakettia olisi ollut saatavilla molempina päivinä samalla hinnalla, Kalle olisi ostanut heti.

Aikapreferenssi on tärkeä asia, ja seuraavat osat tulevat käsittelemään sen sovelluksia.

tiistai 21. kesäkuuta 2011

Ron Paul: "En ole valtavirran poliitikko" [NBC: 20-6-2011]


Videon alussa Ron Paul pui hieman ristiriitaista menestystään eri gallupeissa, toisissa kun hän on ollut selvä voittaja ja toisissa taas häviävä osapuoli. Selvää kuitenkin on, että Paulin ideoille on kysyntää. Lyhyen haastattelun loppupuolella mies toistaa jälleen syyn ehdottomuudelleen vapauden suhteen - hän kannattaa perustuslakia, ilman kompromisseja. Paul jakoi tärkeimmät kysmyksensä kahteen osaan, A) sotien lopettaminen, B) velan järkyttävä paisuminen. Sosiaali(sti)valtion pyörittäminen on osoittanut taloustieteelliseksi katastrofiksi, joka tulee tuomitsemaan etenkin tällä hetkellä 15-30 vuotiaat, nykyisen karusellin tulevat maksajat, suuriin ongelmiin.

maanantai 20. kesäkuuta 2011

Kansallinen Kommun... Kokoomus


- Hallitusohjelma on kuin sosialistinen manifesti, mutta ihan pokkana Katainen piti ohjelmaa aivan mahtavana, vaikka kokoomuslaisia painotuksia saa hakea suurennuslasilla eikä sittenkään tahdo löytää niitä, Ainola tykittää.

Ainolan mukaan Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi -nimellä kulkeva hallitusohjelma on kuin "sosialistinen manifesti". Ainolan kirjoituksen otsikko on "Leniniläinen talousohjelma vie kokoomukselta hampaat suusta".
Ilmeisesti en ole yksin ajatuksieni kanssa, kun tätä viestiä varten ei tarvinnut avata Photoshoppia kertaakaan. Vielä pari päivää sitten pidin Kokoomusta tavallisena, suomalaisena keynes-demaripuolueena. Tästä lähtien tulen kutsumaan Kataisen sosialistijengiä ihan rehellisesti kommunisteiksi.

Kokoomuksen aatteessa yhdistyvät vapaus, vastuu ja demokratia, mahdollisuuksien tasa-arvo, sivistys, kannustavuus, suvaitsevaisuus ja välittäminen.
Blaa blaa blaa jne.
Tavoitteena on edistää sivistyksellisiä pyrkimyksiä sekä perusturvan ja huolenpidon toteutumista.
Suomen kommunistinen puolue:
SKP esittää perusturvan uudistamista niin, että taataan ihmisarvoisen elämän edellyttämä toimeentulo jokaiselle kuuluvana perusoikeutena.
Kataisen hallitusohjelma:


Peruspäivärahaan 100 euron korotus

Aioin laittaa vielä lisää lainauksia Kommunistiselta työväenpuolueelta, Forssan julistuksesta, Kataisen niskalenkeistä, Kokoomuksen lausunnoista jne., mutten taida jaksaa. Kuitenkin, lopuksi Katainen summaa oman näkemyksensä:
- Jos se olisi sellainen ohjelma, joka ei kokoomukselle sopisi, niin kokoomus ei olisi siinä hallituksessa, Katainen sanoi kokoomuksen puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän kokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa eduskunnassa lauantaina.
Kataista on monesti kehuttu siitä, että hän on nostanut Kokoomuksen suosituksi kansan keskuudessa. Ja mitähän se vaatii entisessä Neuvostoliiton naapurimaassa, jossa pakollisen peruskoulun kautta kasvatetaan koko kansa uskomaan sosiaali(sti)valtioon? Tietenkin ratin kääntämistä vasemmalle jo valmiiksi sosiaali(sti)selta demari-keyneslinjalta.

tiistai 14. kesäkuuta 2011

Maailmankirjat sekaisin

Hesari: 
Suomelle olisi parasta erota heti eurosta

Toisin kuin monet poliitikot väittävät, nykyisessä talouskriisissä on kyse nimenomaan euron kriisistä. Yhteisvaluutta euroa on osuvasti verrattu autoon, joka päästettiin rullaamaan alamäkeen mutta johon ei rakennettu moottoria, jolla se pystyisi nousemaan ylämäkeen. 

Vuoteen 2008 asti laskettiin alamäkeä, ja eurointoilijat voivat pettää itseään ja muita sanomalla, että euro on toiminut erinomaisesti ja ollut meille hyödyksi. Tosiasiassa ennen vuotta 2008 eurosta ei ollut meille mitään erityistä etua ja vuoden 2008 jälkeen siitä on ollut vain haittaa.
No huh huh, vasemmistoliiton jäsenet arvioivat maailmantaloutta vähintään siedettävästi, ja Hesarissa puhutaan makrososialismia vastaan. Mihin tämä maailma on menossa?

lauantai 11. kesäkuuta 2011

Vasemmisto on oikeassa

Neuvotteluiden yllä roikkui kuitenkin myös valtava asia, jolle Suomen eduskunta voi lopulta kovin vähän. Euroalueen talouskriisi. Kuten Vasemmisto sanoi jo Kreikan tukipakettia vastaan äänestäessään, sillä vain siirrettiin romahdusta eteenpäin. Suunnitellut vakausmekanismit sisältävät samat ongelmat.

Suuri romahdus on tulossa ja yhä vain ostetaan aikaa ja toivotaan ihmeparantumista. 


http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/75335-mit%C3%A4-s%C3%A4%C3%A4tytalolla-oikeasti-tapahtui
En ole lukenut Saramon viimeaikaisia blogiviestejä kovin tiheään, joten en voi sanoa mihin hän pohjaa (oikean) ennustuksensa. Ainakin Islannin ja USA:n romahtaessa hän laittoi keskuspankeille ja matalille ohjauskoroille (valitettavasti) pelkän osasyyn, lopun kohdistuessa pankkiireihin, porvareihin, ja kravattikaulaisten sijoittajien irrationalisuuteen.

Vasemmistolaiset pystyvät romahduksen jälkeen vetämään heille makean yhteenlaskun Kokoomuksen linjan epäonnistuttua. Romahdus + Kokoomuksen epäonnistuminen = Markkinatalous ei toimi. Tätä kaavaa sitten sovelletaan jokaiseen markkinataloutta kannattavaan, myös romahdusta ennakoiviin itävaltalaisiin. Ja samalla suulla Perussuomalaisia syytetään populismista!

perjantai 3. kesäkuuta 2011

Eurostoliitto

Kommentoitavaa vain löytyy. En ole edennyt Tragedy of Euro-lukuprojektissani puolta väliä pitemmälle(kiireiden vuoksi), mutta kirjan osa euron ja EU:n historiasta antaa hyvin valoa nykypäivän tapahtumiin. Tiivistettynä - Ranska on ollut inflaatiota, liittovaltiota ja yhteisvaluutta himoitseva taho, koska se voi Unionin kautta mm. saada takaisin osan menettämästään suurvaltastatuksesta. Se vastaa myös Ranskan sosialistismielisen johdon tavoitteisiin. Saksa taas(ja varsinkin sen keskuspankki) on vastustanut rahaliittoa vahvan markkansa vuoksi. Saksojen liittyminen muutti tilanteen, sillä se ei olisi ollut mahdollista ilman muiden valtioiden suostumista. Ehtona oli euro, ja Saksa myöntyi. Tälllainen pätkä kirjassa on nykyisestä EKP:n pomosta:
"Before the introduction
of the Euro, Trichet had strongly opposed the “independence” of
the ECB. From the French government’s point of view, the formal
“independence” of the ECB was only the means necessary to get the
German government to agree to a monetary union.
"

Ja kuinkas ollakaan, ranskalainen Trichet päästi tällaisen sutkautuksen tänään:
Trichet väläyttää EU:lle omaa rahaministeriötä

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude Trichet kaipaa räväkämpää otetta vero-ja talouspolitiikan valvontaan EU:ssa.


Euromaiden yhteinen valtiovarainministeriö merkitsisi valtavaa askelta kohti liittovaltiota, johon ainakin Suomessa on suhtauduttu skeptisesti.
Houkuttelevaa vain, eikö?
Yö täynnä ihmeitä
Euroopan komission tilikirjat paljastavat, että sen puheenjohtaja José Manuel Barroso esikuntineen on tuhlannut miljoonia muun muassa yksityisiin suihkujetteihin ja kalliisiin juomiin.


Samaan aikaan kun EU kamppailee esimerkiksi budjettileikkausten ja erilaisten jäsenmaiden tukipakettien kanssa EU-komissio käyttää valtavia summia elämäntyyliin, josta tavallinen EU-kansalainen voi vain haaveilla.

torstai 2. kesäkuuta 2011

Uusi askel kohti Orwellia

Piraattipuolue:
Salaperäinen muistio paljastaa rajut sensuuriaikeet

Olemme saaneet haltuumme Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisessa tekijänoikeustoimikunnassa pyöritellyn muistion, joka paljastaa järkyttävän luonnoksen tekijänoikeuslain muutokseksi. Asiakirjaa ei ole tiettävästi virallisesti julkaistu aiemmin, mutta se löytyy nyt Piraattipuolueen sivuilta: http://www.piraattipuolue.fi/images/muistio-27-5-11.pdf .
Lakimuutoksen jälkeen teleyritykset voitaisiin uhkasakolla pakottaa estämään pääsy tekijänoikeusrikkomuksiin liittyville verkkosivustoille. Tekijänoikeustoimikunnan piirissä havitellaan siis merkittävän uuden sensuurijärjestelmän pystyttämistä Suomeen.
Teleyritykset voidaan pian pakottaa estämään pääsy valituille verkkosivustoille? Eikö sen sensuurilain pitänyt koskea vain lapsipornoa? Sääli että ainoa asiasta kiinnostunut taho on nörteiksi leimattu pikkupuolue. Eivät nämä sensuuri/tekijänoikeusasiat nyt niin merkityksettömiä ole!

keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

Tättärää

Hallitusneuvottelut kariutuivat


Hallitusneuvottelut ovat kariutuneet. SDP ja vasemmistoliitto ovat marssineet ulos Säätytalolta.

Hallituksen muodostaja Jyrki Katainen (kok) yrittää nyt koota enemmistöhallituksen, jossa mukana ovat kokoomuksen lisäksi vihreät, kristillisdemokraatit, RKP ja mahdollisesti keskusta.
Periaatteessa sateenkaarihallitus olisi tuonut sangen huvittavan kasvun Persuille EU:n pyörityksen pahentuessa lähivuosina. Kokoomuksen hyytävän paha leikkauslista olisi saattanut antaa vähän helpotusta Suomen taloudelle, mutta oikeat muutokset ovat vain kosmeettisia verrattuna ihmisten mielikuviin Kataisen porvariudesta ja demareiden vasemmistolaisuudesta. Koska kaikki menee joka tapauksessa pieleen, niin paras vaihtoehto olisi laittaa vasemmisto johtoon. Tässä tapauksessa edes syyt ropisisivat ihmisten mielikuville "sosialismista".

Olen kiireinen parin viikkoa, joten kirjoitukseni tulevat olemaan ainakin sen ajan pelkkää kommentoivaa huttua. Tarkoituksena olisi kesän aikana ryhtyä hakemaan blogin ulkoasua niin visuaalisesti kuin sanomallisesti.

maanantai 30. toukokuuta 2011

Kreikkaa uhkaillaan

Rehn jäädyttää Kreikan tuet

EU voi estää talousavun toimittamisen Kreikalle, jollei Kreikka tee enemmän julkisen taloutensa tervehdyttämiseksi, arvioi talouskomissaari Olli Rehn saksalaiselle Spiegel-lehdelle.
Velaksi ei voi elää. Pankkien tappiot pitää realisoida ja tarvittava talouden korjausliike on koettava mahdollisimman pian, mutta EU-pamppujen tahto keynesiläisiin elvytyksiin lykkää ja paisuttaa korjausta. Rehnin uhkailua en osaa ottaa kovin vakavasti.

tiistai 24. toukokuuta 2011

Vuosikymmenen vaellus kohti "uusliberalismia"

Suomen kokonaisveroaste laskenut kymmenen vuoden aikana


Suomen kokonaisveroaste on laskenut yli kymmenen vuoden ajan. Kokonaisveroaste eli kaikki verotulot suhteutettuna kansantuotteeseen on laskenut hitaasti mutta tasaisesti. Viime vuosina veroaste on laskenut Pohjoismaissa ja noussut Keski-Euroopan maissa.
Suomi on Ylen antaman kuvan mukaan matkalla kohti "uusliberalismia". Yle unohti kuitenkin mainita, että kokonaisveroaste on laskenut niinkin alas kuin 42,2:teen  prosenttiin. Aika jäätävää markkinafundamentalismia!

sunnuntai 22. toukokuuta 2011

The Tragedy of Euro

Esittely: Europe's Tragic Crisis


Kyseinen kirja lukemisen alla. Sopivan lyhyeen pakettiin on saatu paljon asiaa mahdutettua. Parin kappaleen jälkeen näyttää aika lailla parhaalta kirjalta mitä olen vähään aikaan lukenut. Valottaa hyvin tämän hetkisen kriisin syitä. Pdf ja ePub, itse luen läppäriltä pdf:nä:

http://mises.org/resources/6045/The-Tragedy-of-the-Euro

Lue myös Petri Kajanderin suomenkielinen arvostelu kirjasta:

http://www.talouselama.fi/kirjat/article606860.ece

perjantai 20. toukokuuta 2011

Valtion prioriteetit

Pöydän siivoamista jättipalkalla


Koska suurempia asioita ei interregnum-aikana juuri käsitellä, ovat ministerien avustajajoukon työtehtävät vähentyneet. Siitä huolimatta muhkeat kuukausipalkat juoksevat yhä.
Niitä maksetaan ministerien poliittisille valtiosihteereille reilut 9 000 euroa ja erityisavustajille 4 000-6 500 euroa.
Mistä rahat?
Oikeusministeriön säästöehdotus - linnatuomiot lyhyemmiksi


Oikeusministeriö ehdottaa hallitusneuvottelijoille vankilatuomioiden lyhentämistä osana valtion säästötalkoita.
Menojen karsiminen on sinänsä hyvä asia, mutta mielestäni poliitikot voisivat aloittaa katselemalla sääsökohteita lähempää itseään. Vielä "Keynes" Kataista loppukevennykseksi:

Portugali-paketti keskelle hallitushässäkkää



Eduskunta saa Portugalin tukipaketin käsiteltäväkseen ensi tiistaina. Asian esittelee toimitusministeristön puolesta eduskunnalle ministeri Jyrki Katainen (kok).

tiistai 17. toukokuuta 2011

Virkkunen: Kokoomus ja Vasemmistoliitto mahtuisivat samaan hallitukseen

http://yle.fi/alueet/keski-suomi/2011/05/virkkunen_kokoomus_ja_vasemmistoliitto_mahtuisivat_samaan_hallitukseen_2598692.html?origin=rss



Kokoomuksen keskisuomalaisedustaja, vielä toimitusministerinä istuva Henna Virkkunen näkee, että Kokoomus ja Vasemmistoliitto voisivat olla samassa hallituksessa.
- Meillä on aikaisempaa kokemusta, että Kokoomus ja Vasemmistoliitto ovat olleet samassa hallituksessa. Kyllä Kokoomus kykenee yhteistyöhön kaikkien puolueiden kanssa, Virkkunen sanoo.

Puolueet osoittavat jälleen olevansa laimeita demari-kopioita toisistaan. Kravattien eri värit ovat niitä harvoja havaittavia eroja.




EDIT: Tämä tarina tuskin päättyy yhtä onnellisesti mitä elokuvissa.